Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta on muodostunut hallituksen sisällä kiistakysymys, jota harva jos kukaan osasi ennakoida ennen vaalikauden alkua.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että eri hallituspuolueiden ja presidentin näkemykset Palestiinan tunnustamisesta kulkevat eri raiteilla.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa viime viikon keskiviikkona, että Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys.

Jos Britannia, Ranska tai muutama muu maa tunnustaa Palestiinan, niin presidentin mukaan ”Suomenkin on hyvä olla historian oikealla puolella”.

Kansainvälisessä mediassa spekuloidaan tällä hetkellä, että Britannia ja Ranska tunnustaisivat Palestiinan kesällä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi ranskalaismedialle huhtikuun alussa, että maa suunnittelee tunnustavansa Palestiinan kesäkuussa.

Ranskan paineet tunnustamiselle ovat ymmärrettäviä. Ranska ja Saudi-Arabia isännöivät kesäkuun puolessa välissä New Yorkissa kokousta kahden valtion mallista. Järjestäjät haluavat kokouksesta konkreettisia tuloksia paitsi Palestiinan, myös Israelin tunnustamisen muodossa. Kaikki arabimaat eivät ole tähän mennessä tunnustaneet Israelia.

Kokoukseen on pyritty rakentamaan asetelmaa, josta sekä palestiinalaishallinto että Israel voisivat hyötyä. Mikäli Ranskan ja Saudi-Arabian suunnitelmat toteutuvat, pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen pitää ratkaista sisäinen ristiriita, sillä Lähi-idän kysymyksessä nimenomaan Palestiinan tunnustaminen jakaa hallituspuolueita.

Samalla hallituksen tulee päättää, hyppääkö se tunnustamisessa presidentin linjalle.

RKP liikkuisi asiassa nopeiten

Hallituksen sisäiset jakolinjat tunnustamisen suhteen ovat selvät. RKP voisi liikkua asiassa nopeiten, kokoomus on jakolinjan keskellä ja nihkeimmin asiaan suhtautuvat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz antoi ymmärtää blogissaan, että puolue voisi tunnustaa Palestiinan nyt.

Kokoomuksesta on puolestaan tullut erilaisia kannanottoja asiasta.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa Gazan sodasta, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtiona osana laajempaa kansainvälistä neuvottelupakettia, joka tukee kestävää kahden valtion mallia. Pääministeri Orpo on puolestaan sanonut, että Palestiinan puolelta tarvitaan taho, joka tunnustaa. Tämä taho ei voi olla terroristijärjestö Hamas.

Kansanedustajien parissa on arvuuteltu, voisiko kesäkuun New Yorkin kokous tuottaa paketin, jonka myötä Suomi voisi tunnustaa Palestiinan. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole valmiita tunnustamiseen näin nopeasti.

Kristillisdemokraateista ei vastata suoraan kysymykseen siitä, lähteekö puolue hallituksesta, mikäli Orpon hallitus päätyy tunnustamaan Palestiinan.

– Sellaista tilannetta ei tule, koska olemme hallituksessa neuvottelemassa asiasta, Ylelle vastataan.

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että palestiinalaisalueilla pitäisi vallita pitkä ja pysyvä tulitauko, ennen kuin kahden valtion malli voitaisiin laittaa toimeen. Toiseksi alueilla täytyisi olla demokraattisesti valittu ja toimiva hallinto. Tällaista tilannetta ei ole näköpiirissä, varsinkaan nyt kun Gazan kaistale on sotatanner.

Hallituksen sisäiset näkemyserot tulevat esille myös Ylen tuoreessa kansanedustajakyselyssä. Hallituspuolueista kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset voittopuolisesti vastustavat Palestiinan valtion tunnustamista, kun taas tukea löytyy eniten kokoomuksesta ja RKP:stä.

Yhden hallituspuolueen edustajan mukaan hallituspuolueiden välillä ei käydä laajaa keskustelua Palestiinan tunnustamisesta. Hänen mukaansa keskustelu tapahtuu lähinnä julkisuuden kautta.

Kesäkuun kokous tulee vastaan nopeasti

Mikäli Suomi päättäisi tunnustaa Palestiinan New Yorkin kokouksessa, hallitukselle tulee kiire. Tunnustaminen pitäisi hoitaa ensin maaliin Suomessa, mihin riittäisi hallituksen ja tasavallan presidentin yhteinen päätös.

Hallitus ei kuitenkaan ole linjannut, että sen osallistuminen kokoukseen riippuisi siitä, tunnustaako Suomi Palestiinan vai ei. Päätös tunnustamisesta voidaan tehdä tai jättää tekemättä kokouksen jälkeen.

Sotatoimet saattavat vesittää Ranskan ja Saudi-Arabian suunnitelmat Palestiinan ja Israelin tunnustamisesta. Tällä hetkellä useat arabimaat haluavat mieluummin asettaa Israelille pakotteita toiminnastaan Gazassa kuin tunnustaa sen olemassaolon.

Toisaalta esimerkiksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on sanonut Ylen haastattelussa, että Palestiinan tunnustaminen tässä tilanteessa palkitsisi Hamasin terroriteon. Samaa asiaa on toistanut myös Israelin hallitus.

Yhdestä asiasta hallituksessa ollaan kuitenkin samaa mieltä. Verenvuodatus Gazassa pitäisi saada loppumaan sekä ruoka- ja lääkekuljetukset perille.