Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäen mukaan Putinin viimeöisen lausunnon taustalla voi olla pelko siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ottaa kovemman linjan Venäjään.
Venäjän ehdotus kahdenkeskisistä rauhanneuvotteluista Ukrainan kanssa on reaktio eiliseen eurooppalaisten ja ukrainalaisten yhteiseen vaatimukseen 30 päivän tulitauosta, jolle myös Yhdysvallat antoi tukensa, Linnainmäki arvioi.
Vladimir Putin piti viime yönä tiedotustilaisuuden, jossa hän torjui ehdottoman tulitauon. Sen sijaan hän ehdotti Ukrainan kanssa suoraan käytäviä rauhanneuvotteluita. Ne käytäisiin torstaista alkaen Turkissa.
Sitä ennen Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Puolan pääministeri Donald Tusk vierailivat lauantaina ensimmäistä kertaa yhdessä Kiovassa.
Tapaamisen seurauksena yli 20 maan johtajat kokoontuivat videokokoukseen yhdessä sotilasliitto Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa ja päättivät, että Venäjää vastaan asetetaan uusia, entistä ankarampia pakotteita, jos se ei suostu 30 päivän aselepoon Ukrainassa.
Tulitaukovaatimuksen takarajaksi on asetettu maanantai.
Venäjä pelaa aikaa
Linnainmäen mielestä kyse Venäjän osalta on ajanpeluusta. Putin yrittää pelata tilannetta niin, että Trump ei täysin kääntyisi Euroopan kelkkaan ja kovemmalle linjalle pakotteiden suhteen.
– Venäjä on ollut aika taitava käyttämään omia aloitteitaan paitsi pelaamaan aikaa, niin myös väistämään itselleen ikäväksi koettuja lännen aloitteita, eli Venäjä pelaa vastapalloa lännelle, Linnainmäki sanoo.
Linnainmäen mukaan Trump on alkanut puhua kovempaan sävyyn Venäjästä ja myös jollain tavalla siunannut Yhdysvaltojen puolesta paitsi tulitaukoehdotuksen, niin myös ajatuksen Venäjän pakotteiden kiristämisestä, mikäli rauhanprosessi ei etene.
– Ensimmäistä kertaa Trumpin toisen kauden aikana lännen viesti on ollut poikkeuksellisen yhtenäinen. Aiemmin Yhdysvallat on vetänyt omaa linjaansa, mutta nyt on ainakin hetkellisesti löydetty yhtenäinen sävel, ja se on huolestuttanut Venäjää vakavasti, Linnainmäki sanoo.
Nyt vaatimukset ovat ristiriidassa, sillä länsi vaatii ensin tulitaukoa ja vasta sitten rauhanneuvottelun aloittamista, kun taas Putin hylkää tulitauon, mutta ehdottaa kahdenvälisiä rauhanneuvotteluja.
– Minun korvaani se kuulostaa siltä, että eurooppalaiset valtiot ja Ukraina eivät usko, että Venäjä on aidosti sitoutunut tähän rauhanprosessiin ainakaan tällä hetkellä, Linnainmäki sanoo.
Venäjä taas Linnainmäen mielestä pyrkii hämmentämään omalla ehdotuksellaan ja yrittää saada Trumpin pohtimaan, saisiko Venäjän sittenkin neuvottelupöydän ääreen ilman kovempia otteita.
Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet
Putinin viittaus vuoden 2022 rauhanneuvottelujen jatkamisesta, missä Venäjän ehdot olivat äärimmäisen kovia, osoittaa Linnainmäen mielestä sen, että Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet mihinkään.
Mikäli uusiin rauhanneuvotteluihin päästäisiin, Linnainmäen mukaan päätavoitteet tulisivat olemaan hyvin samanlaisia.
– Venäjä pyrkii, kuten se on koko ajan pyrkinyt, estämään Ukrainan Nato-jäsenyyden, saamaan tunnustuksen valloitetuille alueilleen, sekä siihen, että Ukraina olisi mahdollisimman riippuvainen Venäjästä jatkossa turvallisuudesta ja puolustuksessaan, Linnainmäki sanoo.
Pian Putinin neuvottelutarjouksen jälkeen Venäjä teki yöllä ilmaiskun Kiovaan.