WASHINGTON Yhdysvaltain presidentti pohtii kapinalain julistamista ja uhkaa määrätä pidätettäväksi maan suurimman osavaltion johtajan ilman mitään syytä.

Donald Trump kuohuttaa, koko ajan. Salliiko hän rauhanomaiset mielenosoitukset syntymäpäivänään? Aikooko hän todella pidättää Kalifornian kuvernöörin Gavin Newsomin?

Mutta pelkkä kysymyskin kriisistä huvittaa Horace Cooperia.

– Yhdysvalloissa ei ole minkäänlaista perustuslaillista kriisiä!

Cooperin mukaan media on tapansa mukaan täysin hakoteillä. Se keskittyy aina vain Trumpin viimeisimpiin huudahduksiin.

– Retoriikka ei ole sama asia kuin toiminta, Cooper sanoo.

Cooper on Washingtonin tunnetuimpia tummaihoisia republikaanivaikuttajia.

Cooper tietää olevansa eri mieltä kuin asiantuntijoiden valtavirta. Kiireinen mutta hymyilevä mies on tottunut olemaan puolustuskannalla, ja hän haluaa puolustaa Trumpin toimia.

Tapaamme Cooperin kauniissa, uusklassisessa rakennuksessa Washingtonin arvoalueella.

Täällä pitää majaansa ajatushautomo National Center for Public Policy Research (NCPPR) eli vapaasti suomennettuna Julkisen vallan kansallinen tutkimuskeskus. Cooper työskentelee keskuksessa vanhempana tutkijana.

Washingtonille tyypilliseen tapaan keskus on virallisesti puolueeton, mutta todellisuudessa se on vankasti kallellaan republikaanien suuntaan.

NCPPR oli mukana laatimassa kiisteltyä Project 2025 -suunnitelmaa, joka on ollut Trumpin hallinnolle vaikutusvaltainen ohjenuora vallan keskittämisessä presidentille.

Cooper aikoo perustella, miksi Yhdysvalloissa presidentin valtaa täytyy lisätä.

Ensi kuussa 60 vuotta täyttävä Cooper varttui Texasin maaseudulla. Hän kertoo lapsuutensa tärkeimmän hahmon olleen hänen konservatiivinen isoäitinsä. Tämä ihannoi Martin Luther Kingiä.

Nyt Cooper johtaa ajatushautomossa Project 21 -ryhmää, joka koostuu ainoastaan tummaihoisista jäsenistä.

Cooper sanoo ryhmän olevan vastavoima lukemattomille liberaaleille mustien järjestöille, jotka korostavat mustien tärkeimmän identiteetin olevan heidän ihonvärinsä.

– Olen saanut aina kuulla, että en saisi olla ihonvärini takia konservatiivi.

Cooper sanoo isoäidin opettaneen hänelle Kingin kuuluisan puheen sanoja siitä, kuinka ihmisiä tulisi kohdella heidän tekojensa eikä ihonvärinsä perusteella.

– Saavuin niillä opeilla nuorena miehenä Washingtoniin, Cooper kertoo.

Cooper on vaikuttanut mustana konservatiivina Washingtonissa pitkään. Hän toimi edustajainhuoneessa republikaanijohtajaksi asti nousseen Dick Armeyn oikeusasioiden avustajana 1980-luvun lopulta 2000-luvun alulle asti.

Sen jälkeen Cooper opetti valtiosääntöoikeutta tunnetussa George Masonin yliopistossa, joka on konservatiivisen laintulkinnan kehto.

Samassa yliopistossa on opettanut kolme nykyistä korkeimman oikeuden tuomaria, jotka luetaan oikeuden konservatiiviseen siipeen.

Cooperilla onkin tiheät verkostot konservatiivisessa oikeusajattelussa. Hän on jäsen vaikutusvaltaisessa Federalist Society -järjestössä. Järjestö seuloo tuomareita ja ehdottaa republikaaneille nimitettäviksi sopivan konservatiivisia nimiä.

Nyt moni asiantuntija varoittaa, että Trump haluaa kävellä koko oikeusjärjestelmän yli. Huhtikuussa yli 500 tutkijaa arvioi yhteisraportissa, että Yhdysvallat liikkuu nopeasti demokratiasta kohti autokratiaa.

Höpsis, sanoo Cooper.

– Yhdysvallat on vakaa perustuslaillinen tasavalta. Valkoinen talo ei ole uhmannut tuomioistuinten päätöksiä.

Trump on itsekin luvannut toistuvasti kunnioittavansa korkeinta oikeutta, mutta monien asiantuntijoiden mielestä hän on vähintäänkin testannut, pystyisikö vain jättämään huomiotta oikeuden päätöksiä.

Lainoppineet kohahtivat kuuluvimmin, kun Trump ei suostunut palauttamaan vahingossa El Salvadoriin karkottamaansa Kilmar Abrego Garciaa takaisin Yhdysvaltoihin, vaikka korkein oikeus määräsi yksimielisesti hallintoa niin tekemään.

Trump ähkyi ja puhkui viikkojen ajan, kuinka miestä ei voida missään nimessä palauttaa. Sitten Trump toi hänet takaisin maahan kohtaamaan tavallisen oikeuskäsittelyn.

Seuratkaa tekoja, älkääkä sanoja, sanoo Cooper.

Cooper uskoo, että Trump ei yritä ylittää lakia, mutta Valkoisen talon avustajat ovat panneet hänet allekirjoittamaan useita asetuksia liian hätäisesti.

Tutkija toivookin, että presidentin oikeusneuvojien toimistoon palkattaisiin kyvykkäämpää väkeä, jotta jatkuvat turhat oikeustapaukset vältettäisiin.

Cooper ei viittaa suoraan itseensä, mutta haastattelua edeltävänä päivänä ja jälleen haastattelupäivän iltana Cooper oli puolustamassa Trumpia Fox Newsilla parhaaseen katseluaikaan.

Foxin ohjelmia pidetään yleisesti paikkoina jättää avoin hakemus Trumpille, jonka tiedetään katsovan televisiota päivät pitkät ja jonka lähipiirin nimet vaihtuvat jatkuvasti.

Päätyy Cooper Trumpin avustajaksi tai ei, hän uskoo tietävänsä kohinan alta Trumpin toisen kauden suuren tavoitteen.

Trumpin kriitikoiden mielestä se on demokratian kaataminen. Cooperin mielestä se on demokratian pelastaminen.

Cooper sanoo, että Trumpin politiikka on päättäväistä, mutta se on toimivaltuuksien sisällä. Hänen mielestään Trump ei keskitä perusteettomasti valtaa itselleen vaan ainoastaan pysäyttää vuosikymmeniä jatkuneen vallan valumisen virkamiehille.

Hänen mielestään huolestuttavimmat esimerkit löytyvät ulkoministeriöstä, työministeriöstä ja ympäristönsuojeluvirastosta, jotka ovat vetäneet omaa linjaansa presidentistä riippumatta.

Cooper ajattelee, että tällainen teknokraattinen kehitys on vieraannuttanut tavallisen kansan Washingtonista. Siksi Trump sai viime vaaleissa republikaaniksi ennätyksellisen paljon myös mustien äänestäjien ääniä.

Myös Trump itse tuskaili ensimmäisellä kaudellaan, kuinka hänen käskyistään huolimatta asiat eivät aina edenneet.

Sen vuoksi Trumpille kirjoitettiin oppaaksi Project 2025. Sen keskiössä on kiistelty laintulkinta (unitary executive theory), jonka mukaan presidentillä täytyy olla liittovaltion koneistossa täysi toimeenpanovalta.

Cooper sanoo, että toimeenpanovalta halutaan ainoastaan palauttaa takaisin vaaleilla valitulle johtajalle, ei sen kummempaa. Virkamiesten valta ei ole demokratiaa.

Kriitikot sanovat, että vallan keskittämisellä pedataan autoritaarista vallankaappausta. Hätätilan julistaminen ja tankkien määrääminen kadulle on presidentiltä laillinen teko, mutta se voi olla myös tapa tukahduttaa laillinen vastarinta.

Cooper vastaa, että jos kansa olisi todella huolissaan demokratian romahtamisesta, olisi Trumpin kannatus jo sukeltanut.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan Trumpin kannatus on ollut viime viikkoina pienessä nousussa.

Noin 45 prosenttia kansasta antaa Trumpille tukensa, kun taas demokraattisen puolueen suosio on juuttunut selvästi alle 40 prosentin tasolle.

Cooperin mielestä Trumpin itsensä kannatus on vakaalla pohjalla. Suurimmaksi uhaksi republikaanien kannatukselle Cooper mainitsee jatkuvan valtionvelan kasvun.

– Jos velkakriisi iskee, mustat ja muut vähemmistöt kärsivät eniten, Cooper miettii, juuri kun republikaanit ovat saaneet otteen heidän äänistään.

Cooper kuitenkin lisää, että todellisessa hädässä on ainoastaan demokraattinen puolue.

Cooperin mukaan demokraatit ja heihin kallellaan oleva valtamedia ovat varoittaneet liian pitkään Trumpin tuhoavan kaiken hetkenä minä hyvänsä, mutta maailma ei ole vieläkään romahtanut.

Hän sanoo, että demokraatit ovat siksi menettäneet lopullisesti työväen, jolle Trump osaa puhua paremmin. Eikä vaaleja pysty voittamaan ainoastaan korkeakoulutettujen äänillä.

Cooperin rajuin ennuste kuuluukin, että demokraatit ovat kokemassa lähitulevaisuudessa Whig-puolueen kohtalon.

Whigit olivat Yhdysvalloissa merkittävä puolue 1800-luvun puolivälin aikoihin. Puolueesta valittiin kolme presidenttiäkin, mutta liike hajosi sisäiseen riitelyyn orjuuden laillisuudesta.

Nykyään whigeihin viitataan puolueena, joka kadotti suuntansa ja jonka tuhkista syntyi 1850-luvulla uusi puolue, republikaaninen puolue.

Cooper arvioi, että Trumpin suurin perintö voi olla lopulta demokraattisen puolueen hajoaminen ja uuden liberaalin mutta paremmin kansan tunnoissa kiinni olevan puolueen synty.

Trump ei kaada demokratiaa, mutta voi kaataa demokraatit, ennustaa Cooper.

Horace Cooper