Juttu tiivistettynä
Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelujen polttava kysymys on nyt se, hyväksyykö Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotuksen, jonka mukaan Venäjä saisi Krimin niemimaan.
Tällä voisi olla kauaskantoiset vaikutukset maailmanjärjestykseen.
Tämä juttu kertaa viime aikojen tapahtumat.
Maanantai 28.4.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on julistanut Ukrainan sotaan tulitauon Venäjän Voitonpäivän juhlan ajaksi. Venäjällä vietetään natsi-Saksasta saadun voiton juhlapäivää eli Voitonpäivää 9. toukokuuta.
Tulitauko on Putinin mukaan voimassa 8.–10. toukokuuta.
Putin sanoo odottavansa, että myös Ukraina noudattaa myös. Venäjä vastaa tulitauon rikkomuksiin, Putin varoittaa.
Sunnuntai 27.4.
Donald Trump sanoi haluavansa, että Venäjän Putin lopettaa Ukrainan pommittamisen ja tekee rauhansopimuksen. Trump uskoo, että Volodymyr Zelenskyi on valmis luopumaan Krimistä.
Zelenskyi kuitenkin sanoi viime viikolla, ettei Ukraina voi hyväksyä Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.
Saksan puolustusministerin Boris Pistoriuksen mielestä Ukrainan ei pidä suostua Trumpin viimeisimpään ehdotukseen luovuttaa laajoja alueita Venäjälle saadakseen tulitauon aikaan. Pistoriuksen mukaan suostuminen kyseisiin ehtoihin olisi verrattavissa antautumiseen.
Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte totesi, että Venäjän täytyy edetä neuvotteluissa sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Rutten mukaan pallo neuvotteluissa on nyt Venäjällä.
Lauantai 26.4.
Zelenskyi ja Trump keskustelivat lauantaina paavi Franciscuksen hautajaisten yhteydessä Roomassa.
Zelenskyin mukaan keskustelu koski täydellistä tulitaukoa ja kestävää rauhaa. Zelenskyi ja Trump tapasivat ensimmäistä kertaa kasvokkain sen jälkeen, kun heidän edellinen kohtaamisensa Washingtonissa päättyi ilmiriitaan helmikuussa.
Trump ei ole vielä kommentoinut julkisesti tapaamistaan Zelenskyin kanssa. Trump kuitenkin kirjoitti Roomasta lähdettyään somejulkaisun, jossa hän toteaa, että Putinilla ei ole ollut mitään syytä ampua ohjuksia siviilialueille viime päivien aikana.
Trump pohtii kirjoituksessaan myös uusien talouspakotteiden mahdollisuutta.
Zelenskyi keskusteli paavin hautajaisten yhteydessä myös Britannian pääministerin Keir Starmerin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Macronin mukaan Ranska ja Britannia jatkavat työtä sen eteen, että Ukrainaan saadaan ehdoton tulitauko ja kestävä rauha.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg kuitenkin arvioi, että eurooppalaisten vaikutusvalta neuvotteluissa on hyvin rajallinen.
Yhdysvallat on ollut yksi merkittävimmistä Ukrainan tukijoista. Toistaiseksi on epäselvää, mitä Yhdysvaltojen Ukraina-tuelle tapahtuu – etenkin, jos neuvottelut kariutuvat. Esimerkiksi Ukrainan ilmapuolustus on riippuvainen Yhdysvalloista.
Forsbergin mukaan Eurooppa ei pysty täysin korvaamaan Yhdysvaltojen mahdollisesti jättämää aukkoa Ukrainan tukijana, mutta se pystyy tekemään nykyistä enemmän.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen tiedustelutietoja ja -järjestelmiä Euroopan on hyvin vaikea korvata.
Perjantai 25.4.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi, että Venäjä on valmis jatkamaan neuvotteluja Ukrainan kanssa ”ilman ennakkoehtoja”.
Peskovin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi asiasta Yhdysvaltain erityislähettiläälle Steve Witkoffille Donald Trumpin lähettiläälle Moskovassa käydyissä neuvotteluissa.
Tiistai 22.4.
Tiistain ja keskiviikon väliseinä yönä Venäjä teki suurimman ohjushyökkäyksen Ukrainaan sitten viime kesän. Venäjä on tehnyt muitakin massiivisia ilmaiskuja Ukrainaan viime viikon aikana.
Maanantai 21.4.
Ukrainan armeija kirjasi lähes 3 000 venäläisjoukkojen tekemää rikkomusta Venäjän pääsiäisen ajaksi julistaman tulitauon aikana.
– Ukrainan toimet ovat jatkossakin peilattuja: vastaamme hiljaisuuteen hiljaisuudella ja iskumme puolustuvat meitä Venäjän iskuilta, Zelenskyi sanoi Telegram-viestissään.
Zelenskyi ehdotti, että tulitaukoa jatkettaisiin 30 päivällä, mutta Putin ei antanut määräystä tulitauon jatkamisesta.
Lauantai 19.4.
Putin julisti väliaikaisen tulitauon pääsiäiseksi.
Putinin mukaan Venäjä on aina ollut valmis neuvottelemaan. Hän sanoi, että Yhdysvaltain, Kiinan ja muiden maiden halu reiluun ratkaisuun on tervetullutta.
Ukraina hyväksyi Yhdysvaltojen ehdottaman 30 päivän tulitauon maaliskuun alkupuolella, mutta Venäjä ei tuolloin hyväksynyt ehdotusta.
Torstai 17.4.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja erityislähettiläs Steve Witkoff tapasivat Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisissa. Keskustelu koski Trumpin tavoitetta saada Ukrainassa riehuva sota loppumaan.
Mediaan vuodettujen tietojen perusteella Ukraina ei pääsisi Naton jäseneksi. Lisäksi Trump ehdottaa, että Ukraina hyväksyy Venäjän nykyisen läsnäolon Ukrainan rajojen sisällä, jolloin Ukraina joutuisi luopumaan laajoista alueista.
Trump on valmis tunnustamaan, että Venäjä hallitsee Krimin niemimaata. Venäjä liitti Krimin itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti vuonna 2014. Lisäksi Yhdysvaltain esityksessä hyväksyttäisiin Venäjän miehitys Donetskissa, Luhanskissa, Hersonissa ja Zaporižžjassa.
Syksyllä 2022 Putin julisti nämä alueet osaksi Venäjää.
Venäjä ei kuitenkaan ole saanut alueita kokonaan sotilaallisesti hallintaansa.
Venäjän miehittämillä alueilla sijaitsee merkittävä määrä Ukrainan tärkeistä luonnonvaroista. Myös suuri osa Ukrainan teollisuudesta ja kaivostoiminnasta keskittyi ennen näille alueille ennen sotaa.
Sotatieteen dosentin Ilmari Käihkön mukaan alueluovutukset antaisivat myös muille maille viestin suurvaltapolitiikasta, mikä muuttaisi yhteisiä normeja sääntöpohjaisessa maailmanjärjestyksessä. Etenkin Krimin tunnustamisella osaksi Venäjää voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Esimerkiksi Suomen näkökulmasta ei olisi hyväksyttävää, että valtioiden rajoja voitaisiin muuttaa voimakeinoin.