Lähipäivät voivat olla Ukrainan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.

Yhdysvallat on yrittänyt viimeisten viikkojen aikana saada nopeasti loppua sodalle, ja hallinnon puheiden perusteella ratkaisulla alkaa olla nyt kiire.

Samaan aikaan Venäjä on jatkanut tuhoisia iskujaan Ukrainaan. Keskiviikon vastaisena yönä Venäjä teki suurimman ohjushyökkäyksen Kiovaan sitten viime kesän.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff saapui tänään perjantaina Moskovaan, jossa hänen on tarkoitus neuvotella Ukrainan sodan lopettamisesta Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Kokosimme tähän juttuun vastaukset neljään olennaiseen kysymykseen rauhanneuvotteluista.

1. Missä rauhanneuvotteluissa mennään?

Neuvottelut etenevät tällä hetkellä Kremlin pelikirjan mukaan.

Näin arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaan uutismedia Axios raportoi Yhdysvaltojen rauhansuunnitelmaesityksestä.

Siinä lähes kaikki Venäjän miehittämät alueet tunnustettaisiin käytännössä Venäjän hallitsemiksi. Lisäksi Krimin niemimaa hyväksyttäisiin oikeudellisesti osaksi Venäjää.

– Yhdysvallat painostaa Ukrainaa suostumaan alueluovutuksiin samalla, kun Venäjältä vaaditaan käytännössä vain sitä, että se lopettaa hyökkäyksensä siihen, missä se nyt on, Forsberg sanoo.

Venäjä on tilanteeseen tyytyväinen. Maan ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että Yhdysvallat ja Venäjä etenevät oikeaan suuntaan Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tyrmännyt Yhdysvaltojen suunnitelman tunnustaa Krimin niemimaa osaksi Venäjää.

Trump haluaa, että Ukraina suostuisi hyväksymään Venäjän nykyisen läsnäolon Ukrainan rajojen sisällä. Venäjä miehittää tällä hetkellä lähes viidesosaa Ukrainan koko pinta-alasta.

Kartalla näkyvät Venäjän miehittämät alueet (kartta tehty 23.4.2025):

2. Miksi Trump väittää edelleen, että Ukraina olisi aloittanut sodan?

Trump on toistuvasti väittänyt, että Ukraina olisi aloittanut yli kolme vuotta kestäneen sodan.

Viime viikolla Trump totesi, ettei voi aloittaa sotaa kaksikymmentä kertaa suuremman vastapuolen kanssa ja ”toivoa, että ihmiset antavat ohjuksia”. Hän viittasi tällä Ukrainaan.

Trumpin väite ei pidä paikkansa. Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022.

Professori Forsbergin mukaan Trumpin syyttely kertoo ennen kaikkea siitä, että Yhdysvallat on hyväksynyt Venäjän selityksen sodan syistä.

Hän pitää tätä huolestuttavana.

– Neuvotteluissa huolestuttavaa ei ole se, että pyritään rauhaan. Joskus huonokin rauha on parempi kuin sodan jatkaminen. Huolestuttavaa on juuri se, että Yhdysvallat on ostanut Venäjän viestin.

Yhdysvallat todennäköisesti pyrkii Ukrainan syyttämisellä luomaan Kremlin pelikirjan mukaista neuvotteluasemaa, jossa Venäjältä ei vaadita mitään.

– Tästä kertoo sekin, ettei esimerkiksi sotarikoksista ole tiettävästi ollut mitään puhetta.

3. Millainen rooli Euroopalla on nyt?

Toistaiseksi on epäselvää, mitä Yhdysvaltojen antamalle Ukraina-tuelle on tapahtumassa – etenkin, jos neuvottelut kariutuvat.

Yhdysvallat on ollut yksi merkittävimmistä Ukrainan tukijoista, ja tarjonnut sille etenkin tärkeitä aseita ja tiedustelutietoa. Esimerkiksi ilmapuolustuksen osalta Ukraina on riippuvainen Yhdysvalloista.

Kun Yhdysvallat näyttää yhä enemmän pelaavan Venäjän pussiin, katseet kääntyvät siihen, mitä Eurooppa tekee.

Forsbergin mukaan Eurooppa ei pysty täysin korvaamaan Yhdysvaltojen mahdollisesti jättämää aukkoa Ukrainan tukijana, mutta se pystyy tekemään nykyistä enemmän.

– Kysymys on siitä, kuinka paljon on riittävästi.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen tiedustelutietoja ja -järjestelmiä Euroopan on Forsbergin mukaan hyvin vaikea korvata.

Entä pystyvätkö eurooppalaiset johtajat vielä kääntämään aseleponeuvotteluiden suunnan Ukrainan hyväksi?

Tätä Forsberg pitää epätodennäköisenä.

– Eurooppalaisten vaikutusvalta on Trumpin kautta hyvin rajallinen. Washingtonin näkökulmasta Eurooppa on jätetty täysin sivuraiteille.

Toisaalta Ukraina kuuntelee eurooppalaisjohtajia eli sitä kautta Eurooppa pystyy vaikuttamaan Forsbergin mukaan neuvotteluiden suuntaan.

4. Miten neuvottelut jatkuvat? Jatkuvatko ne ylipäänsä?

Yhdysvaltojen hallinnosta on kuulunut turhautuneita äänenpainoja liittyen neuvotteluiden etenemiseen.

Varapresidentti J. D. Vance sanoi keskiviikkona, että Ukrainan on aika hyväksyä sopimus tai Yhdysvallat jättää rauhanvälittäjänä toimimisen.

Trumpin kärsivällisyys ei Forsbergin mukaan riitä pitkäaikaiseen ratkaisun hakemiseen.

– Tämä nähtiin myös Trumpin ensimmäisellä kaudella, kun esimerkiksi Pohjois-Korean suhteen yritettiin saada sopimusta. Kun se ei heti onnistunut, prosessi jäi.

Forsberg pitää hyvin mahdollisena, että Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa siitä, että se lopettaa Ukrainan rauhanneuvotteluiden johtamisen.

Toisaalta mahdollista on sekin, että neuvotteluiden tuloksena syntyy jonkinlainen aseleposopimus, mutta sen sijaan pysyvämpi rauha on Forsbergin mukaan vaikea saavuttaa tässä neuvottelutilanteessa.

– Pidän epätodennäköisenä, että Ukraina olisi valmis nyt hyväksymään rauhaa siitä lähtökohdasta, että siltä valloitetut alueet tunnustetaan pysyvästi osaksi Venäjää. On myös paljolti ratkaisematta se, miten varmistetaan Ukrainan kyky puolustaa itseään tulevaisuudessa.