Juttu tiivistettynä
Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy maanantaina Norjalta Tanskalle myrskyisemmissä ja hähmäisimmissä oloissa kuin koskaan.
Yksi syy myrskyyn on Arktisen neuvoston jäsen, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka havittelee Grönlantia Tanskalta. Hän on myös heittänyt ajatuksia Kanadan liittymisestä Yhdysvaltoihin.
Toinen kriisin aiheuttaja on Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan. Se jäädytti suhteet Arktisessa neuvostossa minimiin Venäjän kanssa.
Lisäksi Venäjän valtiojohto on viljellyt ajatusta, että Alaska kuuluisi Venäjälle. Entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev heitti puolivitsillä viime vuonna, että ”sota on väistämätön”, jos kerran Yhdysvallat ei suostu palauttamaan Alaskaa. Vakavammin siitä on puhunut duuman puhemies Vjatsheslav Volodin.
Arktinen neuvosto on valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteinen keskustelufoorumi. Se on Suomen arktisen ulkopolitiikan merkittävin toimija.
Jos suurvallat piirtävät valtioiden rajoja uusiksi, ajatukset alkavat laukata: voimmeko menettää Lapin tai Ahvenanmaan? Mitä Venäjän aktiivisuus Norjan Huippuvuorilla tuo tullessaan? Jos Grönlanti itsenäistyy, alkavatko muutkin innostua itsenäisyysaatoksista? Mitkä alueet antaisimme saamelaisille, jos he vaatisivat omaa valtiota?
Ei, sanoo Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ulkoministeriöstä. Hän ei ole rajojen uusimisesta tai geopolitiikan myrskyistä huolissaan. Isompi uhka kaikkien ihmisten elinoloille on ilmastonmuutos.
– Jos pelätä haluaa ja pelätä pitää, niin ilmastonmuutosta ja sen arvaamattomuutta. Sen vuoksi kannattaa yöuniaan menettää, minä ainakin menetän, Vuorimäki sanoo.
Ilmasto- ja tasa-arvotutkimuksen rahoituksen lopettaminen Yhdysvalloissa vaarantaa arktista yhteistyötä.
Arktisen neuvoston avainteemoja ovat juuri ilmastotutkimus sekä tasa-arvo alueen asukkaita ja alkuperäiskansoja ajatellen.
Trump on kieltänyt sanoja ja tutkimuskohteita, koska ne ovat ”liian woke” eli liian vapaamielisiä ja ”sopimatonta ideologiaa”.
Jos tutkimusyhteistyö loppuu tai vähenee myös Yhdysvaltain kanssa, kuten se on loppunut Venäjän kanssa, jää arktiseen yhteistyöhön ammottava lovi tieteellisesti ja ihan maantieteellisestikin.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko sanoo, että se aiheuttaisi pahan tietovajeen.
– Sittenhän meille ei jää enää muuta kuin Pohjoismaat ja Kanada, Ikävalko toteaa.
Uuden edessä Arktinen neuvosto on joka tapauksessa.
Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova arvioi, että Trumpin toinen kausi mullistaa Arktisen neuvoston nykymuodossaan ja siirtää taka-alalle sen päätehtävän: ilmastotutkimuksen ja -työn.
Tässä ovat muutoksen kolme skenaariota:
1. Arktinen neuvosto hajoaa?
Epätodennäköistä.
Kaikki jäsenet haluavat sen säilyvän, koska se on hyvä hallintojärjestelmä.
Arktinen alue kiinnostaa myös ulkopuolisia, koska se, mitä tapahtuu pohjoisessa, vaikuttaa koko maapalloon.
Tarkkailijajäsenet, kuten EU, Kiina ja Intia kasvattavat rooliaan arktisella alueella. Intiaa kiinnostaa erityisesti ilmastotyö, koska jää sulaa Himalajan vuoristossa. Kiinaa ja muita maita kiinnostaa talous: merireitit ja luonnonvarat.
Yhteistyöfoorumit pohjoisessa natisevat liitoksissaan. Arktisen neuvoston Euroopan puoleinen miniversio eli Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) on kutistunut. Ensin Venäjä erosi siitä vuonna 2023 ja viime vuonna Suomikin päätti erota vuoden 2025 jälkeen.
Arktisesta neuvostosta ei ole kukaan eronnut, ainakaan vielä.
Jos neuvosto hajoaisi, kahdenväliset diilit maiden kesken olisivat mahdollisia. Pienten maiden ja organisaatioiden kannattaisi kuitenkin toimia yhtenäisinä, jolloin painoarvoa saa isoja vastaan enemmän.
Jos Yhdysvallat jättäytyy ilmastotutkimuksesta pois, muiden maiden pitäisi panostaa siihen yhä enemmän.
– Pitää varmistaa, että EU:n tutkimuspanosta kyetään hyödyntämään täysipainoisesti arktisessa ilmastotutkimuksessa, pohtii Petteri Vuorimäki.
2. Arktinen neuvosto muuttuu ilmastotyön edistäjästä bisnes- ja sotilastoimijaksi?
Mahdollista, ainakin epävirallisesti.
Sotilaallinen toiminta on jätetty ulos Arktisen neuvoston tehtävistä.
Arktisen keskuksen Johanna Ikävalkon mukaan neuvostossa valtiot voivat pahimmillaan edistää imperialistisia tavoitteitaan, joita ne eivät kuitenkaan lausu ääneen.
Bisneskiinnostuksesta puhutaan avoimemmin kuin sotilaallisista tai imperialistisista intresseistä. Talousasiat, raaka-aineiden hyödyntäminen ja logistiikka pitäisi Arktisen neuvoston puitteissa hoitaa kuitenkin kestävällä tavalla. Muuten alkuperäinen idea ympäristönsuojelusta ja tasa-arvosta vesittyy.
3. Neuvosto jatkaa ilmastotyötä, mutta ”sanoittaa sen eri tavalla”?
Mahdollista.
Jos ilmastokriisi on kiellettyjen sanojen listalla, siitä voi puhua vaikkapa ”ympäristöön kohdistuvista haasteista” tai ”mustan hiilen vaarallisuudesta ihmisten terveydelle”.
Meneekö sama asia eri paketissa läpi?
Timo Koivurovan mukaan Arktinen neuvosto voi selviytyä pitämällä matalaa profiilia, jatkamalla ilmastotyötä ilman korkean tason tapaamisia ja toivomalla, ettei Trumpin hallinto kiinnitä siihen liikaa huomiota.
– Trumpin hallinnolla kun on miljoona ja yksi muutakin asiaa hallinnoitavana, Koivurova sanoo.
Arktinen neuvosto