Juttu tiivistettynä
Yhdysvalloissa Ukrainan aseleponeuvottelut ovat hautautuneet tullitempoilun alle. Se sopii erinomaisesti Venäjälle.
Venäjä on ilmaissut halunsa sopimukseen viimeksi tiistaina, mutta kompromissivalmiutta siltä on löytynyt perin niukasti.
Tiukkaa takarajaa aseleposopimuksen allekirjoittamiselle ei ole. Pääsiäisenä tulee täyteen jo kolme kuukautta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toista virkakautta.
Se olisi ollut sopiva sauma tehdä diili aselevosta Ukrainassa. Näin ehdotti Trumpille presidentti Alexander Stubb, kun hän oli harjoittamassa golfdiplomatiaa Floridassa vajaat kolme viikkoa sitten.
Määräaika lähestyy ilman mitään edistystä. Syynä on nimenomaan Venäjän vitkastelu.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on tyrmännyt Stubbin ehdottaman takarajan aseleposopimukselle.
– Venäjän intressissä on yrittää pitkittää tilannetta ja tuoda uusia asioita pöydälle, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto.
Samalla kun Venäjä pelaa aikaa neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa, se pyrkii kiihkeästi siirtämään rintamalinjaa yhä syvemmälle Ukrainaan.
– Venäjällä on hyvin vähän tarvetta aselevolle saati rauhalle, Aalto sanoo Ylen haastattelussa.
Karjalainen: Nimenomaan Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa
Samoin arvioi Ulkopoliittinen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen Ylelle.
– Miksi Venäjä suostuisi tulitaukoon, kun viivyttelemällä se saavuttaa tällä hetkellä tavoitteitaan sotilaallisesti, Karjalainen sanoo.
Juuri Venäjän ajanpeluusta Stubb varoitti Trumpia.
Trumpilla on kuitenkin kiire saada tuloksia. Hän kun tuli luvanneeksi rauhan Ukrainaan yhdessä päivässä. Nyt ei näytä sata päivää riittävän edes ensimmäiseen aseleposopimukseen.
Turhia erilaiset takarajat eivät kuitenkaan Karjalaisen mielestä ole. Ainakin ne kasaavat painetta Venäjälle suostua aselepoon. Tosin tähän asti sekään ei ole auttanut.
Karjalaisen mukaan päivämäärän asettaminen selkiyttää sitä, että nimenomaan Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa.
– Ukraina ei ole se, joka ei haluaisi rauhaa, Karjalainen sanoo.
Ukraina suostui Yhdysvaltain ehdottamaan aselepoon jo maaliskuun alkupuolella, periaatteessa ilman ehtoja. Sen Ukraina on kuitenkin ilmoittanut, ettei se tule hyväksymään rajoituksia asevoimiensa koolle, kuten Venäjä on vaatinut.
Osapuolet suostuivat myös lopettamaan iskut energiainfrastruktuuriin. Näin ei ole käynyt. Venäjä on syyttänyt Ukrainaa iskuista, mutta ei ole esittänyt niistä todisteita.
Ukraina puolestaan on syyttänyt Venäjää iskuista energialaitoksia vastaan ja on jakanut todisteita iskuista Yhdysvaltain kanssa.
Aalto: Trump ei halua kiristää Venäjää
Rauhan ääriviivat eivät suosi Ukrainaa.
Yhdysvaltain on helpompi kiristää myönnytyksiä Ukrainalta, ja niin Trump on myös tehnyt. Yhdysvallat on hyväksynyt Venäjän kantoja jo ennen kuin neuvottelut ovat kunnolla edes alkaneet.
Kaiken kukkuraksi Trump on toistanut taas tällä viikolla valhetta siitä, että Ukraina olisi aloittanut sodan Venäjää vastaan.
Yhdysvaltain kongressissa on sentään puuhattu lisäapua Ukrainalle ja kiristyksiä Venäjän vastaisiin pakotteisiin, jos Venäjä ei taivu aselepoon.
– Pakotteilla olisi hurjan iso merkitys, jos ne osuvat sellaisiin tahoihin, jotka ostavat öljyä, öljytuotteita tai maakaasua Venäjältä, Aalto sanoo.
Aallon mielestä sellaiset pakotteet olisivat järeä toimenpide, ja sikäli helppo, ettei Yhdysvalloilla olisi hänen mukaansa niissä hävittävää.
Videolla professori Aalto kertoo, miksi pakotteet johtaisivat jopa Venäjän hyökkäyssodan loppumiseen:
Aallon mukaan pakotteiden suunnittelu tapahtuu kuitenkin erillään Trumpin hallinnosta, eikä hallinnolla näytä olevan kiinnostusta kiristää Venäjää. Trumpin Venäjä-kritiikki on vaisua, eikä hänen tarvitse vahvistaa kongressin pakotelakeja.
Aalto tulkitsee kuitenkin myönteiseksi merkiksi sen, että Trump ei määrännyt Venäjälle rangaistustulleja.
– Syy siihen on se, että niitä voidaan myöhemmin laittaa neuvotteluissa. Yhdysvallat halusi jättää jotain takataskuun, Aalto sanoo.
Trump voisi käyttää aselevon rikkomista verukkeena
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen muistuttaa teorian ja käytännön eroista. Vaikka Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina joskus saisivatkin aikaan sopimuksen aselevosta, Venäjällä ei ole tapana noudattaa sopimuksia.
– Ei ole lainkaan varmaa, että se näkyy rintamalla, Karjalainen sanoo.
Sopimus on myös riski Ukrainalle.
Videolla tutkija Karjalainen kertoo, millainen vaara tulitaukosopimuksessa piilee Ukrainan kannalta:
Jos Yhdysvallat saisi vieritettyä aselevon kariutumisen Ukrainan kontolle, Trump saattaisi käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Aallon mukaan aseavun lisäksi voisi loppua Yhdysvaltain kiinnostus toimia rauhanhierojana. Silloin Trump voisi viitata kintaalla koko sodalle ja jättää sen Euroopan murheeksi.
Yhdysvalloissa kotimaan asiat ovat joka tapauksessa äänestäjille tärkeämpiä, joten presidentin kannattaa keskittyä niihin, jos ulkopolitiikasta ei irtoa pikavoittoja.
Ja voittoja Trump tarvitsee, sillä hänen suosiolukemansa sukeltavat.
Yksi mahdollisuus edes pieneksi voitoksi olisi sopimus Ukrainan mineraalivarojen jakamisesta, jonka Trump voisi esitellä kannattajilleen saavutuksena.
Karjalainen huomauttaa, että sopimuksen sisältö on vielä hyvin epäselvä ja joka tapauksessa asetelma on täysin epäsuhtainen. Ukraina taistelee olemassaolostaan, mutta Trumpin Yhdysvaltoja kiinnostaa raha.
Eurooppa ei odota neuvottelutulosta tumput suorina
Kun Yhdysvaltain ja Venäjän rauhantunnustelut junnaavat paikoillaan, Eurooppa ei ole jäänyt vain odottamaan niiden tulosta.
Sekä Aalto että Karjalainen pitävät Euroopan turvallisuuspoliittista herätystä merkittävänä saavutuksena. Aallon mukaan se on nimenomaan Yhdysvaltain ansiota.
Euroopan tuki Ukrainalle ei myöskään ole hiipumassa, vaan Ukrainalle on luvassa myös uusia asejärjestelmiä, kuten Taurus-ohjuksia Saksasta.
Vaikka neuvottelut nytkähtäisivätkin eteenpäin, Karjalainen ei odota sotaan suuria muutoksia kevään mittaan.
Suurin epävarmuustekijä on hänen mielestään Yhdysvaltain poukkoileva politiikka. Trumpilta voidaan odottaa Ukrainan ja Euroopan puolustuksen suhteen nopeita käänteitä.