Presidentti Donald Trumpin hyökkäys mediaa vastaan muistuttaa kovasti Venäjän Vladimir Putinin kauden alkua vuosituhannen taitteessa. Silloin Venäjän 1990-luvulla syntynyt vapaa media murskattiin.
Näin sanomalehti The New York Times kuvasi jutussaan Trumpin uuden presidenttikauden tapahtumia.
– Oligarkit suutelemassa sormusta, oikeusjuttuja mediaa vastaan, rajoitteita siitä, millä medioilla on pääsy Valkoisen talon lehdistöpooliin – kuulostaa hyvin tutulta, Venäjältä paennut tunnettu toimittaja Jevgenija Albats totesi lehdessä.
Trump on hyökännyt useita isoja mediayhtiöitä vastaan.
Tavoitteena on pelotella arvostelijat hiljaiseksi.
Valtion virasto ryhtyi painostamaan mediaa
Trump pyrkimysten keskiössä on liittovaltion viestintäkomissio eli FCC (Federal Communications Comission).
Viraston johtoon Trump on nimittänyt tiukan linjan kannattajansa, Brendan Carrin. Hän näyttää käyttävän virastoa Trumpin kriitikoiden hiljentämiseksi.
FCC valvoo muun muassa televisioyhtiöiden toimilupia, ja Trump on toistuvasti uhkaillut useita Yhdysvaltojen johtavia televisioyhtiöitä toimiluvan menettämisellä.
FCC on aloittanut Carrin johdolla muun muassa tutkinnan televisiojätti NBC:n uutisista ja sen emoyhtiöstä Comcastistä.
Carr väittää, että yhtiöiden sisällä harjoitetaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta toimilupien vastaisesti.
Väite on hyvin kyseenalainen, mutta Carrin tavoite lieneekin ensisijaisesti pelotella.
Carr on käynnistänyt tutkintoja myös muista yhtiöistä. Lisäksi hän on uhkaillut Yhdysvaltain julkisen palvelun NPR- ja PBS-yhtiöitä erilaisilla toimilla, jotka vaarantavat jopa niiden olemassaolon.
Olennaista on tapa, jolla FCC:n painostus tukee Trumpin omia yrityksiä vaientaa mediayhtiöitä.
20 miljardin oikeusjuttu
Trump painostaa mediayrityksiä oikeusjutuilla ja uhkailee niiden omistajia viranomaisten puuttumisella heidän muuhun liiketoimintaansa.
Samankaltaisilla keinoilla myös Putin otti Venäjän median tiukkaan kontrolliin.
Trump on jo vuosikymmeniä käyttänyt oikeusjuttuja tapana painostaa lehdistöä.
Yhdysvalloissa oikeuslaitos on kuitenkin suojannut vuosikymmeniä tiedotusvälineitä poliitikkojen hyökkäyksiltä ja kunnianloukkauskanteilta.
Nyt tilanne on erilainen. Jos mediayritykset eivät taivu Trumpin tahtoon, on mahdollista, että viranomaiset puuttuvat niiden toimintaan mielivaltaisesti.
Trump kiristää oikeusjutuilla sekä suuria että pieniä mediayhtiöitä.
Jo joulukuussa Trump sai televisioyhtiö ABC:n omistaman Disneyn taipumaan 15 miljoonan dollarin korvauksiin, koska ABC:n uutisankkuri George Stephanopoulos oli kommentoinut virheellisesti Trumpin saamaa oikeustuomiota. Korvaus maksettiin tulevan Trumpin presidentin museon ja kirjaston rakentamiseen.
Keskeistä on se, että Disney ei halua aggressiivisesta Trumpista vihollista, joka voisi merkittävästi haitata sen liiketoimintaa.
Trump vaatii korvauksia myös esimerkiksi pieneltä The Des Moines Register -lehdeltä pelkästään sen julkaiseman mielipidetiedustelun takia.
Näkyvin oikeusjuttu koskee CBS-yhtiön 60 Minutes -ohjelman jaksoa viime syksyltä.
Trump vaati kymmenen miljardin dollarin vahingonkorvauksia jaksosta, jossa esitettiin Trumpin vastaehdokkaan Kamala Harrisin haastattelu.
Trump väitti, että ohjelman tekijät olivat leikanneet haastattelun tahallaan Harrisia suosivaksi. FCC:n uuden johtajan Carrin vaatimuksesta CBS on julkaissut koko haastattelun sanasta sanaan, samoin koko haastatteluvideon.
Useimpien viestintäasiantuntijoiden mielestä 60 Minutes ei ole tehnyt mitään virhettä tai hyvästä journalistisesta tavasta poikkeavaa.
Silti Trump on nostanut korvausvaateensa peräti 20 miljardin dollariin.
Jutusta saattaa tulla pelottava ennakkotapaus.
Vaikka vahingonkorvauksille ei näytä olevan mitään perusteita, CBS saattaa silti taipua maksamaan.
CBS:n omistaa mediajätti Paramount. Sen suurin omistaja Shari Redstone on lehtitietojen mukaan painostanut CBS:ää sopimaan jutun Trumpin kanssa.
Syynä on se, että Redstone on myymässä Paramountin ja tienaisi kaupassa miljardeja. Koska Paramount omistaa tv-lähetyslupia, suunniteltu yrityskauppa vaatii FCC:n luvan.
FCC:n uusi johtaja ja Trumpin liittolainen Brendan Carr on suoraan sanonut, että 60 Minutesin tapaus saattaa vaikuttaa FCC:n lupaan kaupalle.
Oligarkki toimii johtajan tahdon mukaan
Maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluva Jeff Bezos omistaa Amazonin lisäksi nykyisin myös Washington Post -lehden.
Aiemmin hän ei juuri puuttunut arvovaltaisen lehden linjaan, mutta viime syksynä hän kielsi lehteä tukemasta Kamala Harrisin valintaa presidentiksi pääkirjoituksessa.
Trumpin valinnan jälkeen Bezos on puuttunut Washington Postin toimintaan suoraviivaisemmin.
Viime viikolla Bezos määräsi, että lehden mielipidesivuston tulee keskittyä joka päivä ”henkilökohtaista vapautta ja vapaita markkinoita” edistävään sisältöön. Vastakkaisia mielipiteitä lehti ei julkaise.
Axios verkkomedian mukaan Bezos söi päivällistä Trumpin kanssa samana päivänä, jolloin antoi määräyksen toimitukselle.
Myös Bezos joutuu pelkäämään Trumpin hallintoa. Hänen eri yhtiöillään on miljardiluokan sopimuksia liittovaltion kanssa, ja niitä koskevat myös monet viranomaispäätökset.
Sensuuri on johtanut myös eroihin Washington Postissa. Pilapiirtäjä Ann Telnaes erosi tammikuussa sen jälkeen, kun lehti ei julkaissut hänen piirrostaan, jossa media- ja teknologiajohtajat polvistuvat Trumpin edessä.
Juuri eri medioihin hiipivä suora tai epäsuora itsesensuuri on se tapa, jonka pelätään nakertavan Yhdysvaltain perinteisesti ärhäkästi valtaapitäviä haastavia tiedotusvälineitä.
Kuka pääsee enää esittämään kysymyksiä presidentille?
Trumpin hallinto pyrkii kontrolloimaan myös sitä, kuka pääsee esittämään kysymyksiä presidentille.
Normaalistikin vain rajallinen joukko toimittajia pääsee seuraamaan Yhdysvaltain presidenttiä läheltä ja esittämään hänelle kysymyksiä. Nämä toimittajat on perinteisesti valinnut riippumaton Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistys. Siihen toimittajapooliin ovat yleensä aina päässeet tärkeimmät amerikkalaismediat.
Nyt Trump on muuttanut tämän.
Ensin Valkoinen talo sulki Yhdysvaltain tärkeimmän uutistoimiston AP:n toimittajat tiedotustilaisuuksista. Syynä oli se, että AP kieltäytyi kutsumasta Meksikonlahtea Trumpin antamalla uudella nimellä Amerikanlahdeksi.
Trumpin hallinto siis rankaisi uutistoimistoa sen sanavalinnoista.
Myöhemmin Trumpin hallinto ilmoitti valitsevansa jatkossa itse mediat presidentin toimittajapooliin. Toimenpiteen perustelu oli se, että ”Valkoinen talo palauttaa vallan takaisin kansalle”.
Uusi linjaus näkyi muun muassa surullisen kuuluisassa lehdistötilaisuudessa, jossa Trump läksytti Volodymyr Zelenskyiä.
Ääneen pääsi muun muassa äärioikeistolaisen Real America's Voice -kanavan toimittaja, joka väitti Zelenskyin tapaamisen asuvalinnan olevan epäkunnioittava.
Sen sijaan kaksi maailman johtavaa uutistoimistoa, AP ja Reuters, oli molemmat suljettu lehdistötilaisuudesta ulos. Ne tuottavat uutisia käytännössä kaikille merkittävimmille uutisvälineille, myös Ylelle.
The New York Times muistutti artikkelissaan, että juuri näin alkoi lehdistön vapauden nakertaminen myös Venäjällä. Vladimir Putin poisti kriittiset toimittajat Kremlin lehdistöpoolista presidenttikautensa alussa.
Pelko on aseeni
Kaikkien näiden toimenpiteiden yhteinen päämäärä on pelotella mediaa ja muuttaa se myötämieliseksi Trumpille.
Lisää pelotetta luo se, että Trumpin liittovaltion poliisin FBI:n johtajaksi nostama Kash Patel uhosi jo 2023 käyvänsä median kimppuun.
Pelote tehoaa myös haastateltaviin. Amerikkalaiset mediat ovat jo todenneet, että yhä harvemmat ihmiset uskaltava arvostella Trumpia omalla nimellään.
Pian ihmiset eivät ehkä uskalla antaa tietoja tiedotusvälineille edes nimettöminä. Lähdesuoja on nimenomaan tietoja toimittajille antavien ihmisten suojaksi luotu länsimainen periaate, jonka tarkoitus on varmistaa, että väärinkäytökset tulevat julki.
Trump on uhannut kieltää nimettömien lähteiden käytön kokonaan.