Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kävi viikko sitten puhelimessa mielestään hyvän keskustelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Tämän keskustelun tulokset näkyvät nyt.

Trump on alkanut esittää omina näkemyksinään asioita, joita Putin on tähän asti vaatinut.

Trump näyttää nielaisseen Venäjän version siitä, kuka on syyllinen sotaan. Venäjä on kaiken aikaa väittänyt, että vika on Ukrainassa.

Eilen tiistaina Trump antoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa ymmärtää, että Ukraina aloitti sodan ja nyt on turha valittaa, ettei sitä ole kutsuttu rauhanneuvotteluihin.

– Tehän olette olleet siellä kolme vuotta, teidän ei olisi pitänyt aloittaa sitä, olisitte voineet lopettaa sen tekemällä diilin, Trump sanoi.

Trump kertoi Venäjän haluavan lopettaa barbaarisen sodan, jossa sen sotilaita tapetaan.

Tosiasiassa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, eikä tästä ole epäselvyyttä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti muutama viikko sitten, että ei neuvottele Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa, koska ei pidä tätä Ukrainan laillisena johtajana.

Ukrainassa ei ole järjestetty presidentinvaaleja kolme vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan takia.

Venäjä esitti eilen Yhdysvaltain ja Venäjän hallituksen välisissä ensimmäisissä Ukraina-keskusteluissa rauhanneuvottelun ehdoksi, että Ukrainassa järjestetään ensin vaalit.

Tämän jälkeen myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Ukrainaan vaaleja.

– Tämä ei ole mikään Venäjän juttu, vaan minä olen tätä mieltä ja moni muu valtio, Trump sanoi.

Trump väitti Zelenskyin kannatuksen olevan vain neljä prosenttia. Ukrainalaismedian mukaan tuorein kannatusmittaus on joulukuulta, jolloin Zelenskyiä tuki 52 prosenttia ukrainalaisista.

Trump perusteli kansan olevan kyllästynyt siihen, että Ukrainaa tuhotaan ja päätyi sen jälkeen tajunnanvirtaisesti pohtimaan, että paikoin Gazassakin on enemmän ehjiä rakennuksia kuin Ukrainassa.

Jo viime viikolla puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti Naton puolustusministerikokouksessa, että Ukrainan ei kannata tavoitella sodassa menettämiään alueita takaisin, eikä ole realistista, että maasta tulisi Naton jäsen.

Molemmat ovat myös Venäjän ehtoja.

Joissakin asioissa Trump on toistaiseksi Euroopan kanssa samoilla linjoilla. Hänelle esimerkiksi sopisi ”ihan hyvin”, että Euroopan maat tuovat Ukrainaan joukkojaan. Yhdysvallat ei niin tee, koska Ukraina on kaukana.

Venäjä puolestaan on asettanut tulitauon ehdoksi myös, että eurooppalaisia Nato-maiden joukkoja ei saa tuoda Ukrainaan.

Euroopan valtiot eivät kuitenkaan halua joukkojaan Ukrainaan, ellei Yhdysvalloilta ole niin sanottua back stopia, perälautaa, eli Yhdysvaltain tukea operaatiolle.

Tärkeää Euroopan kannalta on myös, että Yhdysvallat ei hallitsemattomasti ja nopeasti vedä Euroopassa olevia noin 85 000 sotilastaan pois täältä. Trump sanoi, että ”kukaan ei ole pyytänyt” tätä häneltä.

Yhdysvalloilla on Euroopassa omia turvallisuuspoliittisia intressejä, eikä nopea Euroopan heikentäminen olisi Yhdysvaltain etu. Tästä muistutti myös Suomen Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola Ylen haastattelussa.

Kolmen vuoden ajan Eurooppa on sanonut, että Venäjä ei saa voittaa sotaa. Ensimmäisen keskustelun jälkeen kuulostaa kuitenkin siltä, että Trumpin suusta tulee Putinin ajatuksia.

Tätäkin eurooppalaiset johtajat osasivat pelätä, kun Yhdysvallat aloitti neuvottelun, ilman Ukrainaa ja Eurooppaa.

The Economist -lehden haastattelema Suomen ulkoministeri Elina Valtonen kertoo varoittaneensa Amerikkaa tekemästä ”nopeaa ja likaista diiliä”, joka todennäköisesti epäonnistuisi ja saisi Trumpin näyttämään heikolta.

Euroopan maita kokoontuu Pariisissa jälleen tänään keskiviikkona. Kokoonpanolla, jossa on Kanada ja esimerkiksi Euroopan itäreunan maita, tuskin syntyy ratkaisuja, mutta mahdollisesti etsitään yhteisiä linjoja.

Johtajat etsinevät periaatteellista yksimielisyyttä joukoista, joita Ukrainaan jossain vaiheessa voitaisiin tarjota.

Euroopan oman puolustuskyvyn kasvattaminen voi todennäköisesti tapahtua nopeasti vain Euroopan unionin yhteisvelalla ja höllentämällä unionin budjettivajesääntöjä. Polttavin tarve on ilma- ja ohjuspuolustuksesta.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalähteistä kerrotaan julkisuuteen yhä rauhoittelevaa viestiä siitä, että Yhdysvallat on Natossa ja turvaamassa Eurooppaa.

Eilen pääministeri Petteri Orpo sanoi, että Euroopan ja Suomen turvallisuus on hyvin riippuvainen Yhdysvaltain panoksista ja suhdetta tärkeimpään liittolaiseen on vaalittava.

Suhteen vaalimisella ja järjen puhumisella Donald Trumpille on nyt tulenpalava kiire. Jos Yhdysvaltain Venäjä-politiikka myötäilee Putinin toiveita, Euroopan turvallisuus heikkenee rajusti.

Jutun kommentointi suljettu 19.12. kello 17 moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.