Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain eiliset linjaukset Ukrainan sodan lopettamisesta eivät yllättäneet Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professoria Tuomas Forsbergia.
– Kun on tiedetty, että presidentti Donald Trump haluaa saada mahdollisimman nopeasti rauhan ja on tiedetty jotain myös rauhanehtoja koskevista ajatuksista.
Se, että Trump soitti ensin Venäjän presidentti Vladimir Putinille kertoo Forsbergin mukaan siitä, että Putin on Trumpille tärkeämpi henkilö kuin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
– Trump ajattelee Venäjän tapaan, että Yhdysvallat on sodan lopettamisen kannalta merkittävämpi neuvottelukumppani kuin Ukraina.
Forsberg huomauttaa, että Trumpin puhelu on kuitenkin vasta ensiaskel eikä lopullinen totuus.
– Niin kauan kuin Ukrainalla on kyky käydä sotaa, niin Trump ja Putin voivat jutella keskenään mitä vaan.
Professori: Pitikö rauhanehdot kertoa etukäteen?
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi keskiviikkona Nato-kokouksessa Brysselissä, että Ukrainan Nato-jäsenyys ja vuoden 2014 rajojen palauttaminen ei ole realistista.
Professori Forsbergin mukaan voi olla realistista ajatella näin.
– Mutta on eri asia, että sanotaanko sitä ennen kuin mennään neuvottelemaan vai ovatko ne asioita, joista sovitaan neuvotteluissa.
Lausunto kiinnitti myös Ulkopoliittisen instituutin johtajan Hiski Haukkalan huomion.
– Ehkä se on tietyn sotilaallisen todellisuuden tunnustamista.
– Se tietysti herättää kysymyksiä, että jos tässä on tarkoitus lähteä neuvottelemaan asioista tiukasti, niin kaikki ennakkoon annetut kannat ja ilmoitukset, mitkä eivät ole mahdollista tai realistista tai tavoiteltavaa, kaventavat tietysti neuvottelupositiota Ukrainan ja myös Yhdysvaltain kannalta.
Haukkalan mukaan Hegsethin kommentit tuntuvat kummallisilta, jos rauhanneuvottelut on tarkoitus aloittaa tyhjältä pöydältä. Mutta toisaalta, tiedossa ei ole, onko jo käyty alustavia neuvotteluja.
Isompi kysymys Tuomas Forsbergin mukaan kuitenkin on se, onko Venäjä valmis perääntymään yhtään nykyisestä rintamalinjasta, joka ylittää Ukrainan vuoden 2014 rajat.
Forsbergin mukaan on myös iso ero siinä, hyväksytäänkö reaalipoliittisesti Venäjän miehittävän näitä Ukrainan alueita vai tunnustetaanko ne kansainvälisoikeudellisesti Venäjän osaksi.
Hiski Haukkala: Venäjä haki tällaista asetelmaa
Hiski Haukkala arvioi niin ikään, että nyt lähtee liikkeelle yritys neuvotella rauha. Haukkalan arvion mukaan Venäjä on ainakin aluksi saamassa aseman, jota se havitteli.
– Nyt näyttää siltä, että rauhaa ensisijaisesti haetaan suoraan Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Se on tietysti se asetelma, mitä Venäjä on aktiivisesti hakenut ja pyrkinyt myös itse edistämään.
– Olennaista tässä olisi nyt se, että seurataan ja koetetaan edistää, että Ukraina ja sen näkökannat tulevat täysimääräisesti huomioitua – ja että Eurooppakin löytäisi tiensä näihin pöytiin.
Haukkalan mukaan vielä on vaikea arvioida, kävelläänkö neuvotteluissa Ukrainan ylitse.
– Jää vielä nähtäväksi. On tässä sellaisia elementtejä tietysti, jotka herättävät huolta. Mutta ei Ukraina pelkkä matkustaja ole. Kyllä silläkin on oma sanansa siihen, miten se suhtautuu mahdollisiin rauhanehtoihin tai tarjouksiin, jos ne tehdään täysin heitä kuulematta tai heidän intressinsä sivuuttaen.
Ei kohtalokasta Ukrainalle
Forsbergin mielestä Yhdysvaltain linjaamat rauhanehdot eivät ole silti itsessään kohtalokkaita Ukrainalle.
– Eivät ne vielä mitään erityisen kohtalokkaita ole. Minusta on turha liioitella sitä, vaikka alueita luovutettaisiinkin.
Ukraina voi olla edelleen itsenäinen, sillä voi olla uskottava puolustus ja sillä voi olla uskottava valtiokokonaisuus, Forsberg sanoo.
– Kyllä siinä on maantieteellisesti ajateltuna toimivan valtion edellytykset. Satamia säilyy, ja onhan meillä valtioita, joilla ei ole meriyhteyttä lainkaan.
Venäjä taas voi olla ainakin väliaikaisesti tyytyväinen, jos se saa läpi joitain keskeisiä tavoitteitaan, laajentaa alueitaan ja voi näin myös oikeuttaa sodan kansalaisilleen, Forsberg sanoo.
Kannattaako Venäjän jatkossakin sotia?
Hiski Haukkala pohtii, että nähtäväksi vielä jää, syntyykö rauhanneuvotteluiden alkuasetelmasta vaarallinen ennakkotapaus, joka kannustaa Venäjää sotimaan.
– Itse haluaisin kuitenkin toivoa tai ajatella, että Yhdysvalloilla on myös ajatuksia siitä, miten kohotetaan kynnystä, että tämä toimintamalli saadaan Euroopassa ja miksei laajemminkin maailmassa loppumaan.
– Se on tietysti huolen arvoinen kysymys, että jos Venäjä kokee tällä tavalla saavuttavansa kestävää etua itselleen, varmasti se houkuttaa myös pohtimaan jatkamista.
Haukkalan mukaan Suomen asia ei ole tilanteessa kuitenkaan mitenkään muuttunut. Hän on tulkinnut viestejä Trumpin joukoista niin, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ja yhteiseen puolustukseen on edelleen vahvaa.
Märkä rätti Naton kasvoille
Yhdysvaltain tuoreet ukaasit ovat Forsbergin mukaan märkä rätti Naton kasvoille siinä mielessä, että Nato on antanut lupauksia Ukrainan Nato-jäsenyydestä tulevaisuudessa.
– Siinä mielessä Naton uskottavuus tällaisten lupausten antajana hieman kyseenalaistuu. Voi kysyä, oliko fiksua antaa tällaisia lupauksia, Forsberg pohtii.
Hänestä Yhdysvaltain linjaus ei toisaalta sulje Ukrainan Nato-ovea ikiajoiksi.
– Ei voida myöskään sanoa, että Ukrainasta ei koskaan tule Naton jäsentä. Esimerkiksi 20 vuoden kuluttua tilanne voi olla taas ihan toisenlainen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala arvioi puolestaan niin, että Nato-sitoumus otetaan Yhdysvalloissa niin vakavasti, että sitoumusta ja lupausta ei huolettomasti haluta laajentaa.
”Eurooppa kovan paikan edessä”
Kansainvälisen politiikan professori sanoo, että Yhdysvaltain tuoreita linjauksia voi pitää isona käänteenä kylmän sodan jälkeisessä Euroopan historiassa.
– Yhdysvallat haluaa irtaantua Euroopasta, ja eurooppalaisten olisi nyt otettava vastuuta enemmän. Jos Yhdysvallat ei aio sitoutua Ukrainaan, niin on mietittävä miten toimitaan.
Forsberg katsoo, että suuret yksittäiset eurooppalaiset valtiot voivat antaa Ukrainalle turvatakuita Yhdysvaltain sijasta.
– Mutta on tietysti iso kysymys, mitä sitoumuksia kyetään antamaan ja mikä niiden merkitys tulee olemaan.
Suomen turvallisuuden kannalta on kuitenkin vielä tärkeämpää, mikä on Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sen rooli Naton pohjoisella alueella, Forsberg sanoo.
Heikentyikö Euroopan Nato-maiden ja Suomen turvallisuus eilen?
– Heikentyi se siinä mielessä, että Yhdysvaltojen halu sitoutua Euroopan turvallisuuteen on selvästi heikompi kuin se on perinteisesti ollut. Pienten maiden näkökulmasta tilanne on nyt huonompi kuin ennen näitä puheita ja ennen kuin Trump valittiin presidentiksi, professori Forsberg sanoo.
Juttua muokattu 13.2.2025 kello 16.15. Lisätty tiivistelmä jutun alkuun. Kommentointi avattu klo 16.50.