Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käyttää nyt kovia keinoja edistääkseen omia etujaan maailmalla.
Esimerkkejä ovat Yhdysvaltain tärkeimmille kauppakumppaneille Meksikolle, Kanadalle ja Kiinalle asetetut tuntuvat tullit.
Jopa läheisimmille liittolaisille suunnatut uhkaukset tulleista ovat saaneet monet miettimään, onko kyseessä Trumpin tapa pakottaa muut neuvottelupöytään vai onko niin, että presidentti ei ole täysissä järjissään.
– Trumpin toimien taustalla on klassinen hullun miehen neuvottelutaktiikka, sanoo suomalainen neuvotteluasiantuntija Sami Miettinen.
Teorian mukaan myös epätodennäköisiltä ja hulluilta vaikuttaviin uhkauksiin suhtaudutaan vakavasti, jos vastapuolet pitävät uhkauksen esittäjää aidosti hulluna ja ennalta-arvaamattomana.
Miettinen on pitkän uran finanssialalla tehnyt investointipankkiiri. Hän on kirjoittanut kolme kirjaa neuvottelutaidoista. Yksi niistä, Uusi neuvotteluvalta – Saat minkä neuvottelet, et mitä ansaitset, käsittelee myös Donald Trumpin käyttämiä neuvottelukeinoja.
– Jos asiaa ajattelee tunteilematta ja vain Amerikan kannalta, niin Trumpin toiminta on jopa ihailtavan kovaa ja toimivaakin, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa Trumpin toiminnan mahdollistaa poikkeuksellinen vallan määrä, joka hänelle on Yhdysvaltain presidenttinä suotu. Valta-aseman lisäksi Trumpin uskottavuuteen vaikuttaa merkittävästi se, että hän on sanojen lisäksi osoittanut olevansa valmis toimimaan.
Painostus on jo johtanut myönnytyksiin
Trump on käyttänyt samaa keinovalikoimaa ja taktiikkaa neuvottelutulosten saavuttamiseksi myös ennen poliittista uraansa, Miettinen sanoo.
– Hotelleja kehittäessään hän käytti näitä keinoja lähinnä pankkeja ja kiinteistömaailman asiakkaita vastaan. Nyt hän on presidenttinä valtansa huipulla.
Miettinen näkee, että Trump osaa käyttää valta-asemaansa tylysti hyväkseen. Itsekkään Amerikka ensin -ajattelun jalkoihin jäävät pehmeät arvot, vuosikymmenien aikana rakennettu luottamussuhde liittolaisiin ja saavutetut yhteistyömallit.
Yhdysvalloissa presidentti voi määrätä tuotteille mielivaltaisesti tullimaksuja ja niiden arvonlisäveron määrän. Tämä on demokraattisessa maassa harvinaista.
Maanantaina Meksikolle ja Kanadalle asetetut 25 prosentin tullimaksut lykkääntyivät viime hetkellä, kun maat sitoutuivat lisäämään valvontaa Yhdysvaltain vastaisella rajallaan.
Seuraavan 30 päivän aikana maiden on tarkoitus solmia Trumpin sanojen mukaan ”lopullisia taloudellisia sopimuksia”.
Trumpin puheissa on niin sanottua ankkurointilisää, Miettinen sanoo.
Ankkurointi on neuvotteluissa käytetty taktiikka, jossa osapuolen ensimmäiseksi ilmoittama luku on todellista aikomusta huomattavasti suurempi. Siten sen saa neuvottelemalla helpommin sovittua alemmas todelliseen tavoitteeseen ja näyttämään kompromissilta.
– Jos aluksi uhataan 25 prosentin tulleilla, sieltä voidaan tulla alas vaikka 15 prosenttiin, jos maat tekevät Trumpin kannalta mieluisia diilejä.
Miettinen uskoo, että jonkinlaiset tullit jäävät voimaan myös neuvottelujen päätteeksi.
Trumpin painostuksen alla myönnytyksiä Yhdysvalloille teki äskettäin myös Panama. Kolumbian Trump taas pakotti hauista näyttämällä vastaanottamaan Yhdysvalloista karkotettavia siirtolaisia.
– Eihän näillä mailla ole mitään mahdollisuutta neuvotella tasapuolisesti Yhdysvaltain kanssa. Se on tosi valitettavaa näille ikään kuin heikoille maille, Miettinen sanoo.
Yhdysvaltain talous kestää tullisodan muita paremmin
Miettisen mukaan Trumpin neuvottelutaktiikkaan vaikuttaa olennaisesti se, että Yhdysvaltain talous kestää esimerkiksi tullien aiheuttamat haitat, kun taas vastapuolelle Trumpin tullit olisivat paljon raskaampi isku.
Trumpilla on siis vahvemmassa neuvotteluasemassa varaa uhkailla, sillä hän tietää, että muilla ei ole varaa kieltäytyä myönnytyksistä.
– Neuvotteluissa ei oikein säälipisteitä saa, jos joku kykenee käyttämään kovaa valtaa ja toiset eivät.
Lukuisat maailman johtajat ja talousasiantuntijat ovat varoittaneet mahdollisen kauppasodan tuhoisista vaikutuksista myös Yhdysvaltain omalle taloudelle. Miettinen kuitenkin arvioi, että mahdollisten tullien vaikutus Yhdysvaltain talouteen on pieni.
– Yhdysvallat on maailman dynaamisin, vaurain ja väestörakenteen puolesta parhaiten kasvuun kykenevä maa. Se pärjää omavaraisena paljon Eurooppaa paremmin.
Yhdysvalloissa liittovaltio ei ole asettanut lainkaan arvonlisäveroa, ja osavaltioissakin vero on nollan ja kahdeksan prosentin välissä. Siksi tullit toimisivat Yhdysvalloissa ikään kuin arvonlisäveron kaltaisina veroina.
Euroopassa ja Kanadassa tullien vaikutukset iskevät paljon pahemmin, sillä veroaste on valmiiksi korkea, Miettinen toteaa.
– Esimerkiksi Suomessa arvonlisäverotus muodostaa noin yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta ja on tiettyjen tuotteiden kohdalla jopa 25,5 prosenttia. Tullien vaikutusten lisääminen tuotteiden hintoihin ei ole Suomessa ja Euroopassa yhtä hyvä ajatus, sillä täällä arvonlisäverot ovat jo maailman korkeimmat.
Miettisen mukaan tätä näkökulmaa ei juuri nosteta esiin kansainvälisessäkään analyysissä.
– Kaikki kärsivät, mutta USA kärsii vähiten ja saavuttaa suhteellista etua. Verokertymällä maa voi sitten maksaa osittain valtionvelkaa ja harkita muiden verojen alentamista.