Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti viime viikolla lopettaa lähes kaiken ulkomaille suunnatun avun. Siitä, onko myös Ukrainan aseapu uhattuna, liikkuu ristiriitaista tietoa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan aseapu jatkuu.
Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta, onko Ukrainalle lähetetty apu kokonaan loppunut. Olennaisinta on kuitenkin se viesti, jonka Yhdysvallat antaa niin Ukrainalle kuin Venäjällekin. Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.
– Aseavun lopettamisella tai sillä uhkaamisella välittyy viesti [Venäjän presidentille Vladimir] Putinille, että Ukrainalla ei ole neuvotteluvaraa, koska Ukraina ei saa enää aseita. Ukraina voidaan pakottaa mihin tahansa sopimukseen, ja se on tietysti Ukrainan kannalta katastrofaalinen skenaario.
Karjalaisen mukaan Trump yrittää näin painostaa Ukrainan neuvottelupöytään. Ukrainan johto on ollut haluton neuvottelemaan siitä lähtökohdasta, että rintamalinja jäisi nykyiselle paikalleen. Se tarkoittaisi, että Venäjä voisi pitää valloittamansa alueet.
Ukrainan suurimmat tukijat näyttävät kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa taipuvan tähän, Karjalainen arvioi.
– Monessa Euroopan maassa, ehkä erityisesti Saksassa ja Ranskassa, ollaan osittain tyytyväisiäkin siihen, millä tavalla Trump vaikuttaa nyt pyrkivän päättämään sodan, Karjalainen sanoo.
– Silloin myös poliittinen vastuu sodan ratkaisusta, joka todennäköisesti ei ole kovin edullinen Ukrainalle tai Euroopalle, menee Trumpin harteille.
Rahaa ja aseita löytyy, jos halua on
Ukrainan tärkeimmät tukijat Euroopassa ovat vaikeuksissa. Esimerkiksi Saksan ja Ranskan nykyiset johtajat ovat luvanneet antaa Ukrainalle niin paljon tukea kuin maa tarvitsee.
Käytännössä sotilaallista tukea ei ole tullut läheskään tarpeeksi. Tätä on selitetty Euroopan asevarastojen niukkuudella ja sotateollisuuden vähäisyydellä.
Karjalainen ei hyväksy selityksiä. Aseita olisi ostettavissa, jos halua olisi, hän sanoo.
– Aseita löytyy kansainvälisiltä puolustusmateriaalimarkkinoilta, siellä varastot eivät ole tyhjiä. Ja Euroopassa rahaa riittää. Kyse on poliittisista valinnoista ja strategiasta: sotaan kuluvat rahat ovat tietysti pois jostain muualta.
Euroopan maiden passiivisuus on Karjalaisen mielestä vaarallista, sillä Ukrainalle pitäisi antaa mahdollisimman hyvä neuvotteluasema. Samalla Venäjälle pitäisi todistaa, että kansainvälisillä sopimuksilla on painoarvoa, eikä eurooppalaista maata pidä voida noin vain valloittaa. Tämä olisi tärkeää Suomellekin.
Suunnitelma: Tulitauko toukokuuksi
Ukrainalainen Strana-lehti väittää saaneensa tietoja Trumpin rauhanneuvottelusuunnitelmasta.
Lehti sanoo, että sen lähteiden mukaan neuvottelut alkaisivat tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin Trump ja Putin sopisivat neuvottelujen aloittamisesta. Helmikuussa neuvottelut jatkuisivat Ukrainan hallituksen kanssa. Ne voitaisiin katkaista, jos yhteistä pohjaa ei löytyisi. Ukrainan hallituksen pitäisi myös kumota päätöksensä, jonka mukaan Putinin kanssa ei neuvotella.
Jos neuvottelut jatkuisivat, helmi-maaliskuussa järjestettäisiin kolmikantaiset neuvottelut Trumpin, Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kesken.
Aselepo alkaisi pääsiäisenä, huhtikuun lopulla, jolloin Ukraina vetäisi joukkonsa Venäjältä Kurskin alueelta.
Rauhansopimus astuisi voimaan viimeistään toukokuun 9. päivänä eli Venäjän niin sanottuna voitonpäivänä, jolloin maassa juhlitaan natsi-Saksasta saatua voittoa.
Ukraina lupaisi, ettei se koskaan liittyisi sotilasliitto Natoon, mutta Euroopan unioniin se voisi liittyä. Ukraina lupaisi myös, ettei se yrittäisi sotilaallisin tai diplomaattisin keinoin saada takaisin alueita, jotka Venäjä nyt on miehittänyt.
Ukrainan johto on kiistänyt Stranan uutisen todenmukaisuuden.
Tutkija epäileväinen
Tyyne Karjalainen epäilee neuvottelujen alkamista. Hänen mielestään Venäjällä ei ole erityistä tarvetta lopettaa sotaa, joka toistaiseksi sujuu kohtalaisen hyvin.
Vaikka rauhanneuvottelut alkaisivatkin, ne voivat kestää kauan, jopa vuosia. Tulitauon pitävyydestä ei myöskään ole takeita, eli sota voi jatkua neuvotteluista huolimatta.
Euroopan maat ovat aina painottaneet, ettei neuvotteluja käytäisi Ukrainan ”pään yli”. Tällaiseen on nyt selvä riski, Karjalainen sanoo.
Hän muistuttaa kuitenkin, että Trump on ilmoittanut painostavansa Venäjää, jos se kieltäytyy neuvotteluista. Venäjään kohdistetuilla pakotteilla on ollut vaikutusta.
Venäjän painostamiseksi Ukrainan sotilasapua voidaan lisätä.
Tähän liittyy kuitenkin Karjalaisen mukaan ristiriita.
– On tietysti mielenkiintoista, että varsinkin Euroopassa ikään kuin kommunikoidaan, että nyt ei ole mahdollista tukea Ukrainaa tehokkaammin, ja sitten yhtäkkiä olisikin mahdollista tukea Ukrainaa tehokkaammin.
Tyyne Karjalainen muistuttaa, että Yhdysvallat voi painostaa Ukrainaa myös muun kuin sotilaallisen tuen katkaisulla.
Yhdysvaltain tuki ylläpitää myös monia yhteiskunnan kriittisiä peruspalveluita. Nämä palvelut ovat kansalaisjärjestöjen toiminnan varassa, ja monet niistä ovat saaneet rahoituksensa Yhdysvalloilta.
– Kansainvälisen tuen tyypillinen ongelma on, että [...] se tekee paikalliset yhteiskunnat todella haavoittuviksi kansainvälisen politiikan käänteille. Yhtäkkiä presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa voi vaikuttaa siihen, saako joku ukrainalaisessa kylässä päivittäisen ruoka-annoksensa tai pääseekö lääkäriin.
31.1. klo 7.08 Uutisen alkua korjattu korostaen sitä, että Ukrainan aseavun loppumisesta ei ole varmaa tietoa.