Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen on nostettava puolustusmenoja 2020-luvun lopussa, jotta Suomi täyttäisi Naton vaatimuksen puolustusmenoista.
Orpo sanoi Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla tänään, että Suomen on varauduttava laittamaan noin neljä miljardia lisää puolustusmenoihin 20-luvun lopussa ja 30-luvun alussa.
Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy antaa jo nyt puolustusvoimille valtuudet suunnitella ja tilata materiaalia kahden prosentin tasoon asti, Orpo sanoi.
Uusia menoja tulee Orpon mukaan suunnata erityisesti maavoimien vahvistamiseen.
Puolustusmenojen kasvattamistarve johtuu Orpon mukaan siitä, että kun esimerkiksi hävittäjähankinnat on tehty, Suomi ei ilman lisäpanostusta täytä Naton vaatimusta puolustusmenoista. Se on nyt kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2020 puolustusministeriön budjetti oli 3,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 se oli 6,1 miljardia euroa.
Orpo: En lähtisi soittamaan Putinille
Pääministeri Orpo ei pidä hyvänä sitä, että eurooppalaiset johtajat alkaisivat nyt soittelemaan omin päin Venäjän presidentille Vladimir Putinille Ukrainan tilanteesta.
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin on kerrottu keskustelleen Putinin kanssa puhelimessa.
– En sinne nyt lähtisi soittelemaan, Orpo sanoi.
Orpon mukaan Scholz soitti Saksan liittokanslerina, ei esimerkiksi YK:n tai EU:n nimissä.
– Tämä oli Scholtzin ratkaisu. Hän ei puhunut Euroopan äänellä.
Orpo arvioi, että Putin ja Venäjä pyrkivät hankkimaan nyt mahdollisimman vahvan neuvotteluaseman itselleen mahdollisia rauhanneuvotteluja ajatellen.
– Mielestäni meidän ei pidä antaa Putinille sellaisia signaaleja, että hän olisi nyt jotenkin niskan päällä ja olisimme valmiita keskustelemaan.
”Ei rauhaa yli Ukrainan ja Euroopan”
Orpo arvioi, että Ukrainan rauhansuunnitelmien osalta on tapahtunut jonkinlainen käänne erityisesti kahdesta syystä.
Tilanne rintamalla on Orpon mukaan se, että sotilaallista ratkaisua on vaikea kummankaan osapuolen saavuttaa.
Toinen vaikuttava tekijä on Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Hän on ilmoittanut tavoitteekseen saada nopeasti rauha Ukrainaan.
Orpo arvioi, että osapuolet ovat silti kaukana rauhasta. Sitä kuvastaa hänen mukaansa esimerkiksi Venäjän ”raakalaismainen” ohjusisku Ukrainan siviiliyhteiskuntaa kohtaan viime yönä.
Euroopan pitää tukea Ukrainaa sotilaallisesti nyt entistä enemmän, Orpo sanoi.
– Jos Yhdysvallat vähentää apua Ukrainalle, meidän pitää pystyä se paikkaamaan. Vain sotilaallisesti vahva Ukraina pystyy saavuttamaan itselleen hyväksyttävän rauhan.
Orpo korosti sitä, että rauhaa ei voida neuvotella yli Ukrainan ja Euroopan Yhdysvaltain ja Venäjän kesken.
Pääministeri rauhoitteli kuitenkin pahimpia pelkoja Trumpin suhteen. Orpo ei usko, että Yhdysvallat olisi lähdössä Natosta, koska se tarvitsee Eurooppaa.
– Trump on bisnesmies ja hän haluaa pitää Yhdysvallat niin kaupassa kuin puolustuksessa maailman mahtina ja hän tarvitsee siihen myöskin Eurooppaa.
Rauhanturvaajia ei olla vetämässä Libanonista
Pääministeri Orpo pitää täysin tuomittavana, että suomalaisia YK-rauhanturvaajia kohtaan oli ammuttu heidän partioidessaan Etelä-Libanonissa lauantaina iltapäivällä.
Henkilövahinkoja ammuskelussa ei tullut.
Suomi ei ole toistaiseksi vetämässä pois rauhanturvaajia pois Libanonista. Kynnys poistumiseen on korkea, Orpo sanoi.
Orpon mukaan päätös mahdollisesta poistumisesta alueelta tehtäisiin yhdessä YK:n kanssa.
– Jos tarve vaatii, niin tehdään nopeita päätöksiä, Orpo sanoi.
Kiintiöpakolaisia ei valita uskonnon perusteella
Pääministeri Orpo kiisti sen, että Suomi aikoisi suosia kiintiöpakolaisten valinnassa joitain ryhmiä uskonnollisilla perusteilla.
Mediatietojen mukaan perussuomalaisten johtama sisäministeriö olisi ollut valmis suosimaan kiintiöpakolaisten valinnassa kristittyjä, mikä yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan olisi syrjintää.
– En ole nähnyt tällaista ohjeistusta missään. Minun ei ole tarvinnut oikaista ketään, Orpo sanoi.
– Hallitus ei tule suosimaan tai syrjimään ketään uskonnon perusteella kiintiöpakolaisten valinnassa.
Hallitus ei ole erityisesti valmistautunut lakkoihin
Orpolta kysyttiin myös SAK:n kovista palkankorotustavoitteista. SAK on ilmoittanut tavoittelevansa 10 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden aikana.
Orpo sanoi ymmärtävänsä, että työmarkkinaneuvotteluissa huolehditaan myös ostovoimasta, kun inflaatio on ollut niin kovaa.
Hän toivoi kuitenkin, että sopimukset huolehtivat myös Suomen kilpailukyvystä ja työllisyydestä.
– Toivon, ettei syntyisi työmarkkinaselkkauksia, Orpo sanoi.
Orpon mukaan hallitus ei ole erityisesti valmistautunut lakkoihin.
Hän huomautti, että vaikka hallitus on rajoittanut lakko-oikeuksia laittomien ja poliittisten lakkojen osalta, niin kaikilla on oikeus lakkoilla oman työehtosopimuksensa puolesta.
Pääministeriä tenttasivat pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa eduskuntatoimittaja Markus Mäki Uutissuomalaisesta, yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yle Uutisista. Juontajana oli politiikan toimittaja Matti Koivisto Yle Uutisista.