Let's make America great again.
Tutun kuuloinen slogan koristaa tutkija, tietokirjailija Markus Kantolan Aatteiden Yhdysvallat -kirjan kantta. Nyt ei kuitenkaan viitata Donald Trumpiin, vaan paljon vanhempaan poliittisen retoriikan taitajaan.
Kun Ronald Reagan kesällä 1980 käynnisteli presidentinvaalikampanjansa, hän lanseerasi iskulauseen. Se johdatti Reaganin lopulta Valkoiseen taloon ja sittemmin sitä on hyödyntänyt moni muukin Bill Clintonista lähtien.
Ei siis mitään uutta Amerikan poliittisen auringon alla? Iskulauseiden ohella moni nyt pinnalla oleva poliittinen kysymys kumpuaa historian hämärästä, Kantola arvioi.
Tässä jutussa käymme läpi presidentinvaalien viisi keskeistä teemaa ja tarkastelemme sitä, miten aihe on aiemmin ollut esillä Yhdysvaltain politiikassa.
1. Aborttioikeus
Aborttioikeus nousi poliittiselle agendalle 1970-luvun lopussa. Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi vuonna 1973, että naisilla on perustuslaillinen oikeus aborttiin. Monessa osavaltiossa oli jo tätä ennen laajennettu aborttioikeutta. Joidenkin arvioiden mukaan korkeimman oikeuden päätös katkaisi kehityksen, sillä se aktivoi abortin vastustajia.
– Päätös politisoi aborttikysymyksen. Muutama vuosi päätöksen jälkeen kongressin välivaaleissa aborttiteema kantoi vaalivoittoon. Huomattiin, että sen avulla saatiin mobilisoitua tietty äänestäjäkunta, Kantola sanoo.
Hän viittaa fundamentalistikristittyihin, jotka olivat pysytelleet politiikan ulkopuolella, mutta jotka aborttioikeuden vastustus sai liikkeelle. He ovat yhä merkittävä poliittinen voima Yhdysvalloissa.
Kantolan mukaan Kamala Harris on ollut johdonmukaisesti aborttioikeuden laajentamisen kannalla. Donald Trumpin tarina on huomattavasti monimutkaisempi. Ennen politiikkaan lähtöä Trump antoi aborttioikeutta puoltavia kommentteja. Presidenttikaudellaan hän nimitti korkeimpaan oikeuteen tuomareita, joiden äänillä yleinen aborttioikeus kumottiin vuonna 2022.
– Trump joutuu luovimaan aborttiin jyrkästi suhtautuvien ydinkannattajiensa ja amerikkalaisten enemmistön välillä. Enemmistö ei voi hyväksyä aborttioikeuden kieltämistä esimerkiksi insesti- tai raiskaustapauksissa.
2. Maahanmuutto
Monen republikaanin mielestä Meksikon vastaisella rajalla on sotatila ja siirtolaiset ovat hyökkäämässä Yhdysvaltoihin.
Maahanmuuttopolitiikka on kuumentanut tunteita aiemminkin. 1800-luvulla huolta aiheuttivat Etelä-Euroopasta tulleet siirtolaiset.
– Heidät nähtiin turmelevana elementtinä maassa, joka oli syntynyt puritaaniselle, siis tiukan protestanttiselle ja anglosaksiselle perustalle, Kantola sanoo.
Katolilaisia tulijoita vastaan käytiin pelottelukampajoita, joissa uhkailtiin Yhdysvaltojen päätymisellä paavin vallan alla, jos maahanmuuttoa ei hillitä.
– Katolilaisuuden vastaisuus oli hyvin voimakas poliittinen liike koko 1800-luvun ajan.
Suuri lama 1930-luvun alussa tyrehdytti niin maahanmuuton kuin siitä käydyn keskustelun.
– Lama loi yhteisyyden ja solidaarisuuden tunnetta ja sai amerikkalaiset suhtautumaan myönteisemmin ei-anglosaksisiin ryhmiin, kuten katolilaisiin ja juutalaisiin.
Myönteinen suhtautuminen jatkui 1960-luvulla, jolloin lainsäädännöllä helpotettiin siirtolaisuutta muun muassa latinalaisesta Amerikasta.
Juuri tätä maahantuloa sekä Kamala Harris että Donald Trump haluavat nyt rajoittaa.
– Yleinen ajatus Yhdysvalloissa on, että eteläraja vuotaa. Siksi kummankin ehdokkaan on reagoitava siihen. Eri laduille he lähtevät, kun mietitään keinoja. Trumpin linja on hyvin radikaali, Harris turvautuisi hieman pehmeämpiin toimiin, Kantola selittää.
3. Talous
Talous, erityisesti ostovoima, on vaalien ehkä kaikkein tärkein asiakysymys. Yleisellä tasolla Yhdysvaltain taloudella menee hyvin, mutta äänestäjien kukkarossa se ei välttämättä näy.
– Inflaatio kummittelee vähän samaan tapaan kuin 1970–1980-luvuilla, jolloin se näytteli keskeistä roolia Reaganin poliittisen nousun taustalla, Kantola arvioi.
Talouspolitiikka on perinteisesti se, joka paljastaa ehdokkaiden ideologiset erot.
– Republikaanipresidentit Reaganista alkaen ovat kannattaneet suurituloisten veroleikkauksia. Trump jatkaa tätä pitkää linjaa.
Veroihin liittyy kiinteästi ajatus valtion roolista. Demokraatit haluavat valtiolle enemmän vastuuta yhteiskunnasta, republikaanit vähemmän.
– Tämä on se perustava filosofinen kysymys, joka on erottanut demokraatteja ja republikaaneja 1930-luvulta alkaen.
Demokraattipresidentti Franklin Roosevelt lanseerasi silloin New Deal -talousohjelman, jossa Yhdysvallat nostettiin lamasta valtiojohtoisesti. Toiseen suuntaan heiluri kääntyi Reaganin kaudella 1980-luvulla, jolloin valtion roolia alettiin pienentää.
4. Ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikan peruskysymys valtion perustamisesta lähtien on kuulunut: osallistuako vai eristäytyä?
– Kun puritaanit perustivat Yhdysvallat, se ajateltiin erillisenä saarekkeena. Liiallinen sekaantuminen muun maailman korruptoituneeseen menoon korruptoisi ennen pitkää myös Yhdysvallat, Markus Kantola sanoo.
Eristäytymisen puolesta puhui myös Yhdysvaltojen kivulias suhde entiseen isäntään Britanniaan.
– Amerikkalaisille jäi paha maku kaikesta imperialismiin viittaavasta.
Tässä mielessä Donald Trump Nato-kriittisine Amerikka ensin -kannanottoineen edustaa Yhdysvaltain perustajaisien politiikkaa.
– Näkisin sen suorana jatkumona, Kantola arvioi.
Harris ja demokraatit sen sijaan kannattavat aktiivista osallistumista maailman tapahtumiin. Asetelma on kääntynyt historian saatossa päälaelleen.
– 1900-luvun alussa republikaanit kannattivat osallistumista maailman konflikteihin, demokraatit halusivat pitää Yhdysvallat niistä erossa.
Kylmä sota ja kommunismin patoaminen yhdistivät puolueet aktiivisen ulkopolitiikan taakse, kunnes Vietnamin sota palautti jakolinjan.
– Vietnamin katastrofi osoitti demokraattien mielestä sen, että Yhdysvaltojen ei kannata sekaantua kaikkiin maailman kriiseihin, Kantola sanoo.
5. Ympäristö
Keskelle kiivainta vaalikampanjointia osuneet hurrikaanit osoittivat jälleen, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa miljoonien amerikkalaistenkin elämään. Trumpilta ja Harrisiltä syvällinen ympäristöpuhe on kuitenkin puuttunut lähes täysin.
– Ympäristöaiheet ovat olleet marginaalissa. Jos aiheesta on keskusteltu, on tartuttu hurrikaanien kaltaisiin tunteita herättäviin uutisiin ja lähinnä syytelty ja haukuttu toista. Keskustelu esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on ollut todella heikkoa, Markus Kantola arvioi.
Hän muistuttaa ajasta, jolloin Yhdysvallat näytti muille mallia ympäristöasioissa. Maa voi ylpeillä maailman vanhimmilla kansallispuistoilla ja luonnonsuojelualueilla. Presidenteistä jo 1900-luvun ensi vuosina vallassa ollut Theodore Roosevelt kantoi huolta ympäristöstä.
– Ja 1970-luvulla ympäristökysymykset kiinnostivat ja huolettivat enemmistöä amerikkalaisista. Silloin Yhdysvallat oli myös edelläkävijämaa ympäristölainsäädännön luomisessa. Nyt tilanne on nyt radikaalisti erilainen.
Yhdysvaltain presidentinvaaleja koskevalle Ylen vaalisivustolle pääset tästä linkistä.
Yhdysvaltain aatemaailmasta enemmän Kulttuuriykkösessä: