Yhä useampi nuori haluaa osallistua isostoimintaan suomalaisissa seurakunnissa. Kirkkohallituksen arvion mukaan viime vuosina isosten määrä on noussut noin 18 000:sta 20 000:een.

Rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntija Mikko Wirtasen mukaan kasvua selittää osaltaan koronasulun jälkeinen yhteisöllisyyden kaipuu, joka on houkutellut nuoria mukaan rippikoulutoimintaan.

Monet seurakunnat ovat lisänneet isospaikkojen määrää vastatakseen nuorten kiinnostukseen.

– Muistan, kun nuoret olivat silloin keväällä koronakaranteenissa, ja kun kokoonnuimme kesällä riparille, ilmapiiri oli jotenkin ihan erityinen. Ajattelen, että se on kantanut tänne asti, sanoo nuorisotyönohjaaja Sirpa Klapuri Kokkolan Kälviän seurakunnasta.

Isosista riparin positiivisimmat palautteet

Mikko Wirtanen katsoo, että isoset ovat keskeisessä roolissa rippikoulun onnistumisessa.

– Suomalainen rippikoulu ei voisi näin hyvin, jos meillä ei olisi isosia. Heidän toiminnastaan tulee rippikoulun keskeiset positiiviset palautteet. Näiden nuorten vastuunkantajien ansiosta siellä on hyvä yhteishenki ja riparilla on hauskaa.

Kälviäläisen Sara Haikaran innosti hakemaan isoseksi juuri oman rippileirin fiilis.

– Mun ripari oli aivan mahtava. Viikko oli ihana. Keli oli aurinkoinen ja isoset ihania. Meillä oli hyvä ryhmähenki.

Myös Senja Heikkilä ajatteli, että koska oma ripari oli hyvä, myös isostyö voisi olla mukavaa hommaa.

– Olen tykännyt, kun olen jo pari kertaa isosena ollut.

Sama kuuluu ja näkyy muidenkin Kälviän seurakunnan isosten vastauksissa:

– Meitä oli siellä monta kymmentä ihmistä, ja kaikki tulivat toimeen toistensa kanssa. Siellä oli oikein mukavaa, kiittelee Miika Porkola ja Aaroni Rantala komppaa:

– Meillä on jotenkin niin mahtavat ohjaajat ja työntekijät, jotka tekevät riparia. Senkin takia kaikki haluavat elää riparin uudestaan.

Oliver Klapurin sai lähtemään mukaan sisarusten muistot isosina olemisesta.

Nuorisotyönohjaaja Sirpa Klapurin mielestä hyvässä isostiimissä on monenlaisia nuoria.

– Tarvitsemme heitä, jotka uskaltavat heittäytyä ja laittaa itsensä täysillä likoon. Mutta myös rauhallisempia, jotka ehkä huomaavat paremmin hiljaisemmat rippikoululaiset tai heidät, joilla on huolia tai murheita.

Samaa miettivät nuoret. Sanni Heikkilän mielestä isonen on rento, mutta myös sopivan asiallinen.

Vilma Haikara korostaa, että hyvä isonen on luotettava, ottaa kaikki mukaan ja pitää yllä ryhmähenkeä.

Vaasassa ”positiivinen ongelma”, Seinäjoella buumi ei näy

Vaasan suomalaisessa seurakunnassa nuorisotyönohjaaja Mikko Matkoski toteaa, että heillä on positiivinen ongelma, kun innokkaita tulijoita on paljon.

Parivuotisessa koulutuksessa on parhaillaan mukana 120 nuorta. Lisäksi työvoimana on 50 jo riparilla töissä ollutta.

– Nuorten ripari-ilmoittautuminen on vasta alkanut, joten vaikea vielä sanoa, paljonko isosia tarvitaan.

Seinäjoella isosbuumia ei näy, sen sijaan rippileiriläisten määrä on kasvussa.

– Välillä on haastetta saada jokaiselle leirille isosia. Rippikoululaisten määrä on kasvanut suhteessa todella paljon. Ryhmiä on ensi vuonna 34. Siksi tarjoamme toisille isosille kaksikin leiriä vuoden aikana, nuorisotyönohjaaja Sami Nortunen kertoo.

Isosten määrä on Seinäjoella vakiintunut noin 130:een. Isokoulutus uudistettiin syksyllä 2023. Sen käyneet ovat kesällä 2025 isosina leireillä.

Vanhatoiminnan loppuun saakka käyneiden määrä on vaihdellut 30 ja 50 välillä. Koulutuksen saaneita rohkaistaan olemaan isosina jopa abivuoteen saakka.