YK:n yleiskokouksen mediatilaisuudessa nähtiin tilanne, jota harvoin todistetaan suomalaisessa politiikassa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi ymmärtää Ylelle ja muille suomalaismedioille, että Suomen ulkopoliittisessa johdossa on arvoihin liittyviä erimielisyyksiä.

Tasavallan presidentti viittasi MTV:n uutiseen, jonka mukaan Suomi on jättäytymässä Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvästä tasa-arvoliittoutumasta pois.

Uutisen mukaan syynä oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätös, jonka mukaan Suomen ei pidä osallistua liittoumaan, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Tavio ei kiistänyt virkamieslähteiden tulkintaa asiasta ja ministeri puhui uutisessa ”painopistevalinnoista”.

Harvinaisen tilanteesta teki se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pitkä perinne yksituumaisuudesta. Tasavallan presidentin moitteet yksittäiselle ministerille ovat vielä harvinaisempia.

Mitkä asiat hiertävät Suomen ulkopoliittisessa johdossa tällä hetkellä?

Presidentti johtaa yhdessä hallituksen kanssa

Perustuslain kirjauksen mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa hallituksen kanssa. Stubb alleviivasi haastattelussa, että päätös liittoutuman ulkopuolelle jäämisestä tehtiin ilman että hallitus oli kertonut hänelle asiasta.

Liittouman yhtenä tehtävänä on edistää naisten ja miesten välisen tasa-arvon huomioimista Ukrainan jälleenrakentamisessa. Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on ollut se, että hallitus edistää tyttöjen ja naisten oikeuksia.

Helsingin yliopiston professori Johanna Rainio-Niemi piti Ylen haastattelussa oleellisena kysymyksenä sitä, että tasavallan presidentti halusi Suomen kuuluvan tässäkin päätöksessä oikeaan viiteryhmään.

Liittoumassa ovat mukana muun muassa EU, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Iso-Britannian ja USA:n ulkoministeriöt tai keskeiset virastot. Suomelle on aina ollut tärkeää kuulua liittolaismaiden joukkoon, eikä tarve ole lainkaan vähentynyt Venäjän muututtua entistä aggressiivisemmaksi ja arvaamattomaksi viime vuosien aikana.

Yksi päätös ei muuta ulkopoliittista linjaa eikä Suomen asemaa muiden maiden silmissä, mutta Stubb tuskin haluaa tällaisten päätösten toistuvan hallituskauden aikana.

Halu irtiottoihin voi kasvaa sitä mukaan, kun vaalikausi etenee ja hallituspuolueiden kannatuksissa tapahtuu heilahteluita.

Toinen syy Stubbin ulostuloon voi liittyä hänen henkilökohtaisiin näkemyksiinsä. Tasavallan presidentti on muun muassa toiminut Pride-kulkueen puheenjohtajana ja tehnyt lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Presidentti ja hallitus käsittelevät asiaa yhdessä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti tiistaina eduskunnassa, että asia nostetaan pöydälle presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Kokouksessa käydään varmasti läpi se, miksi tieto päätöksestä ei kulkeutunut presidentille asti. Tavion mukaan asiasta on käyty keskustelua myös pääministerin kanssa.

Tämä on yksi syy sille, miksi tilanne näyttää nololta myös Orpon kannalta. Stubbin mukaan oli ”virhe”, ettei tieto kulkenut hänelle asti. Asia sinänsä kuuluu Tavion tontille, mutta se liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jota presidentti johtaa yhdessä hallituksen kanssa.

Tapauksessa korostuvat myös Stubbin ja Orpon näkökulmaerot. Orpon keskeisenä tavoitteena on pitää hallitus koossa ja saada hallitusohjelman kirjaukset toteutettua.

Kokoomus tietää, ettei se saa millään muulla hallituspohjalla vastaavankaltaisia työmarkkinoita koskevia muutoksia kasaan. Monet hallitusohjelmassa linjatut asiat ovat putkessa kuten sovittelujärjestelmää, määräaikaisia työsopimuksia ja yt-lakia koskevat päätökset. Muita puolueita olisi myös vaikea saada mukaan tekemään Orpon hallituksen linjaamia sopeutustoimia.

Stubb puolestaan katsoo asiaa tasavallan presidentin asemasta. Siinä tehtävässä toimineet eivät ole olleet tunnettuja siitä, että he haluaisivat luopua vallastaan helposti.