Donald Trump olisi uhka, jos hän tulisi uudelleen valituksi Yhdysvaltain presidentiksi. Näin sanoo Richard Shirreff, joka vieraili puhumassa Kouvolan turvallisuuskonferenssissa.

Sir Richard Shirreff oli Naton Euroopan-joukkojen varakomentaja vuosina 2011–2014 ja on Britannian armeijan entinen kenraali. Shirreff on arvostettu puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.

– Trump on sanonut, että voisi lopettaa sodan yhdessä iltapäivässä. Hän on sanonut, että jos hän olisi ollut maisemissa, ei mitään sotaa edes olisi. Mikä on täyttä hölynpölyä, Shirreff sanoo Ylen haastattelussa.

Riskin Trumpista tekee kaksi asiaa: hänen diilinsä sekä Naton horjuttaminen.

Jos Trump ilmoittaisi diilistä, jolla sota loppuu, se saatettaisiin tulkita Venäjän presidentin Vladimir Putin voitoksi ja Venäjä voisi iskeä Ukrainaan uudelleen, Shirreff arvioi. Ukraina todennäköisesti jatkaisi sotimista diilistä huolimatta.

Trump saattaisi myös vähentää Yhdysvaltojen sitoutumista Natoon, mikä olisi Euroopalle taakka.

Shirreff muistuttaa, että rikkaiden maiden G7-ryhmässä on viisi eurooppalaista Nato-maata, mutta Eurooppa ei silti ole ottanut kantaakseen vastuuta omasta puolustuksestaan.

Venäjän sotakone tuottaa enemmän kuin kuluttaa, ja se tekee Venäjästä yhä vaarallisen

Shirreff varoittaa aliarvioimasta Venäjää, vaikka Ukrainan hyökkäyssodan alussa kaikki menikin Venäjän kannalta pieleen. Pitkät letkat tankkeja seisoivat Ukrainassa, kun polttoaine oli loppu tai varaosia ei ollut. Joukoilla ei ollut taktiikkaa ja komentokin oli mitä sattuu. Venäjä on oppinut virheistään, ja sen sotatalous toimii.

– Se pystyy tuottamaan aseita enemmän kuin kuluttaa, Shirreff sanoo.

Tästä syystä Venäjä pystyy toipumaan Ukrainan sodan menetyksistä ja pysyy vahvana vihollisena.

Lännelle on ollut yllätys, että Venäjä pelaa eri säännöin kuin länsi: se ei hätkähdä miestappioita eikä menetettyä sotakalusta. Lännen on siksi varauduttava sotaan, jossa ei oleteta olevan sääntöjä. Venäjän sota Ukrainassa on ollut yhtä brutaalia kuin toisen maailmansodan itärintamalla, Shirreff sanoo.

Ukraina on joutunut puolustautumaan ”toinen käsi selän taakse sidottuna”

Yhdysvallat ja Britannia sekä Saksa ovat asettaneet Ukrainan hankalaan tilanteeseen.

Ensin Ukrainalle ei annettu hävittäjiä, lopulta niitä tuli. Sama tilanne oli panssarivaunujen kanssa. Pitkän kantaman ohjuksia ei ensin annettu sodan kiihtymisen pelossa, mutta lopulta viime kesänä Ukraina sai ohjukset. Se ei kuitenkaan saanut lupaa käyttää niitä haluamallaan tavalla, eli iskemällä Venäjälle strategisiin kohteisiin, joilla Venäjä ylläpitää sotaa.

– Ukrainaa on vaadittu puolustautumaan toinen käsi selän taakse sidottuna.

Naton pitäisi Shirreffin mielestä vihdoin päättää kunnon strategiasta.

– Ettei anneta anneta Ukrainalle vain puolustustautumiskeinoja vaan mahdollisuudet voittaa sota.

Nato on ollut Ukrainan auttamisessa hidas, koska sen on pitänyt raahata hitaimpia jäseniään mukana päätöksenteossa.

– Ja kyllä jotkut ovatkin olleet todella hitaita, kuten Unkari, jota johtaa Putinin ymmärtäjä ja joka ei ole tukenut Ukrainaa mitenkään, Shirreff sanoo.

Entinen Nato-upseeri sanoo konsensuksen olevan silti myös vahvuus, sillä kun kaikki lopulta ovat samaa mieltä, päätä ei käännä mikään.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi vastikään, että olisi aika keskustella siitä, miten sodasta päästään ja rauha saadaan nopeammin aikaan. Shirreffin mielestä Saksa on saatava ymmärtämään, että kaikki neuvottelu tuottaisi voittoa Putinille ja hän uskoo, että nämä puheet hiljenevät pian.