Pitäisikö raakkuja eli jokihelmisimpukoita suojella lailla nykyistä paremmin? Kuinka monta metriä suoja-aluetta siihen tarvitaan? Kysyimme asiaa hallituspuolueilta.

Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) on vaatinut raakkujoille 50 metrin suojavyöhykettä. Metsäyhtiöt Stora Enso, Metsä Group ja UPM ovat kertoneet sitoutuvansa Mykkäsen vaatimukseen.

Viidenkymmenen metrin suojakaista saa vihreää valoa kokoomukselta ja kristillisdemokraateilta.

RKP vaatii, että myös maanomistajien oikeudet turvataan: jos omaa maata ei voi käyttää yritystoimintaan, siitä on maksettava korvausta.

Perussuomalaiset vastustaa asian kirjaamista lakiin.

Tällä hetkellä suojavyöhykkeestä on vain ely-keskuksen suositus. Sitä ei kuitenkaan noudateta: viikonloppuna selvisi, että Metsähallituskin hakkasi kymmenen metrin päässä jokihelmisimpukoista.

Helsingin Sanomien mukaan Stora Enson hakkuissa metsäkoneenkuljettajaa nimenomaan ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli Hukkajoella Suomussalmella.

Aalto-Setälä: Valtio ei suunnittele sosialisointia

Kokoomuksen ympäristövaliokuntavastaava Pauli Aalto-Setälä on mukana lakialoitteessa, jossa vaaditaan raakkujoille 50 metrin suojavyöhykettä.

– Tarkka metrimäärä ei ole lopulta yhtä olennainen kuin se, että päästään puuttumaan tähän epäkohtaan, Aalto-Setälä sanoo.

Muut lakialoitteen allekirjoittajat ovat Jenni Pitko (vihr.), Pinja Perholehto (sd.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Mai Kivelä (vas.). Aloitteen on allekirjoittanut tähän mennessä 35 kansanedustajaa.

Aalto-Setälä haluaa selvittää myös, miten suojavyöhyke korvattaisiin maanomistajille, koska he eivät enää voisi harjoittaa elinkeinoaan kieltoalueella.

– Minkäänlaista sosialisointia tai omaisuuden haltuunottoa valtio ei suunnittele, mutta pitää toimia oikein ja viisaasti. Yksi mahdollisuus olisi käyttää vapaaehtoisia Helmi- ja Metso-ohjelmia, joihin hallitus voisi lisätä rahaa.

Hallitus esittää Helmi- ja Metso-ohjelmiin ensi vuodelle 1,8 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava Petri Huru ei näe mitään syytä kirjata suojavyöhykettä lakiin.

– Lakia ei noudatettu. Ajettiin ylitse ja se oli lähinnä, että ei noudatettu sääntöjä tai suosituksia. Siihen ei tarvita tiukempaa lakia vaan ehkä jopa valvontaa.

Huru pitää ongelmana myös sitä, kuka lakia valvoisi. Se ei Hurun mukaan tarkoita sitä, että hän hyväksyisi raakkutuhot.

– Kyllä minä kuitenkin luotan yritysten vastuullisuuteen, varsinkin verrattuna siihen, että jos vaikkapa meillä toiminta siirtyisi johonkin muualla Eurooppaan tai varsinkin Euroopan ulkopuolelle. Luulen, että ympäristövaikutukset olisivat silloin negatiivisempia.

Hurun mielestä on käytettävä tapauskohtaista harkintaa sen sijaan, että ruvettaisiin tekemään liian tiukkaa lainsäädäntöä.

Hän kysyy myös: mistä saadaan rahat, jos halutaan maksaa korvauksia maanomistajille?

RKP:n Ingo: Omistajien oikeuksista huolehdittava

RKP:n valiokuntavastaava Christoffer Ingo haluaa ennen kaikkea pitää huolta metsänomistajien oikeuksista.

– Viidenkymmenen metrin suoja-alue on yksi vaihtoehto, mutta jos tästä laki kirjoitetaan ja se estää yritystoimintaa, niin se pitää totta kai korvata maanomistajille, Ingo sanoo.

Kristillisdemokraateilla ei ole eduskunnan ympäristövaliokunnassa edustajaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ei vielä tiedä kuinka leveä suojavyöhyke tarvitaan.

Östman kuitenkin kannattaa lain säätämistä.

– Tietty metrimäärä pitää olla, mutta mikä on hyvä ja suotuisa, se varmasti selviää, kun käydään keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa siinä vaiheessa, kun tämä esitys saapuu eduskuntaan.

Näin metsien käyttöä säädellään

1. Metsälaki velvoittaa turvaamaan monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt.

Metsälaki koskee vain alueita, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

– edustaa jotain laissa mainittuja ympäristötyyppejä (esimerkiksi lähde, puro letto, jyrkänne),

– on luonnontilainen tai sen kaltainen,

– erottuu ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja

– on pienialainen tai taloudelliselta merkitykseltään vähäinen.

2. Vesilaki velvoittaa ehkäisemään ja minimoimaan haitat vesistölle.

3. Luonnonsuojelulaki turvaa lajien ja luontotyyppien säilymistä. Sen toteutumista valvovat ely-keskukset.

4. Kaavoituksessa voidaan antaa esimerkiksi rantarakentamiseen liittyviä käsittelyohjeita tai merkitä alueita luontokohteiksi.

5. Metsäsertifioinnin avulla maanomistaja voi osoittaa, että metsän käsittely on vastuullista ja kestävää. Sertifiointi on vapaaehtoista.

Vain sertifikaateissa on määritelty rantojen suojakaistojen leveys: PEFC-sertifikaatissa sen tulee olla 5–10 metriä ja FSC-sertifikaatissa 10–30 metriä (riippuen vesistöstä).

6. Tapion metsänhoidon suositukset ohjaavat kestävään metsän käsittelyyn.

7. Metsäyhtiöiden omat suositukset ja ohjeet

Lähde: Metsäkeskus, Syke, Finlex

Stora Enso on kertonut käynnistäneensä lukuisia toimenpiteitä raakkutuhon takia. Hakkuut on keskeytetty Suomessa kaikissa sellaisissa kohteissa, joissa on vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulakiin liittyviä rajoituksia. Myös toisella Stora Enson hakkuutyömaalla epäillään, että raakkupuro on ylitetty vastoin ely-keskuksen ohjeita.

Otsikko ja Petri Hurun sitaatti jutussa päivitetty tiistaina 10.9. klo 9.30: Kansanedustaja Huru täsmentää tarkoittaneensa, että lakia ei nimenomaan noudatettu raakkukohteessa, minkä takia lain tiukentaminen ei hänen mielestään auta välttämään vastaavia raakkutuhoja jatkossa. Sen sijaan tärkeää on hänestä selvittää, miksi olemassaolevia sääntöjä ei noudatettu.

Verbi muutettu kello 9.50 Kai Mykkänen ei ole esittänyt, vaan vaatinut.

kello 18.28 Poistettu sana ”lakiin”, kohdasta Mykkänen on vaatinut 50 metrin suojavyöhykettä