Nuorten puheensorina ja herkullinen tuoksu täyttää vuosaarelaisen kahvila Villa Ullaksen keittiön. Päivän lounaan valmistelut ovat täydessä vauhdissa, ja muhkeita pullia siirretään uunista jäähtymään.
25-vuotias Francis Moore pilkkoo keittiössä tomaatteja varmoin ottein. Vielä vuosi sitten Moore oli työttömänä ja pohti elämänsä suuntaa.
Nyt ajatukset jatkosta ovat selkeytyneet Stadin ammattiopiston pyörittämässä nuorten työpajassa.
– Haluaisin kokiksi. Tästä on ollut tosi paljon apua. On saanut kokemusta ja on vahvistunut, että haluan päätyä juuri ravintola-alalle. Olen aina tykännyt ruuanlaitosta, se on jotenkin terapeuttista.
Moore kertoo keskeyttäneensä ravintola-alan opintonsa koronan aikana, koska ei tullut toimeen opintotuella. Hän yritti etsiä töitä, mutta niitä ei löytynyt ilman alan työkokemusta.
Vuoden työttömyyden jälkeen TE-toimistossa ehdotettiin nuorten työpajaa. Työkokeilu sujui viime syksyllä erinomaisesti, joten Moorelle tarjottiin palkkatukipaikkaa kahvila Villa Ullaksesta.
”Olen tykännyt tosi paljon olla täällä ja olen saanut hyvää kokemusta. On laajasti kaiken maailman työtehtäviä: asiakaspalvelua, tuotteiden valmistusta ja kassajärjestelmäkin on tullut tutuksi”, kahvilanhoitaja Francis Moore kertoo.
Näin Moore neuvoo nuoria, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän oli:
Korona runteli nuorten hyvinvointia ja työllisyyttä, mutta peli ei ole menetetty
Moore ei ole ainoa koronan hetkeksi taklaama parikymppinen nuori aikuinen. Nuorten yksinäisyys lisääntyi, kun koronarajoitukset sulkivat heidät etäopintoihin kotiin. Ystäviä ei enää voinut tavata eikä uusiin tutustua.
Korona vaikeutti myös nuorten siirtymistään työelämään. Kesätöitä oli aiempaa vaikeampaa saada ja moni jo työelämässä ollut nuori joutui lomautetuksi tai työttömäksi, kun rajoitukset iskivät moniin palvelualan töihin.
Nuorten työllisyys väheni selvästi koronan alussa ja he tarvitsivat toimeentulotukea muita ikäluokkia enemmän koronan ensimmäisinä vuosina. Nuoret miehet keskeyttivät opintonsa samanikäisiä naisia useammin, ja heitä joutui koronan aluksi työttömäksi naisia enemmän.
Nuoret avautuivat korona-ajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Mirja Määtälle tuoreessa kirjassa.
– He kokivat, että elämä junnaa paikoillaan. Ne tavalliset hienot asiat mitä toivoisi elämään eli palkkatyö, oma koti, perhettä, ne tuntuivat olevan aika kaukana ja vaikeita saavuttaa. Sitä elämän etenemättömyyttä harmiteltiin. Myös tukea mielenterveydelle oli erittäin vaikea saada.
Tuen ja avun saanti ongelmiin vaikeutui, kun yhteiskunta oli kiinni. Kaikki tämä vaikutti kielteisesti nuorten hyvinvointiin.
Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saavien nuorten aikuisten määrä kasvoi korona-aikana eikä tilanne ole sen jälkeen juuri parantunut. Vuonna 2020 heitä oli alle 24, vuonna 2022 jo yli 28 jokaista tuhatta nuorta kohden.
Myös masennuslääkkeistä korvausta saaneiden nuorten aikuisten määrä kasvoi pandemian aikana.
Erot nuorten hyvinvoinnissa ja taloudellisessa asemassa kasvoivat. Heikoin tilanne on nuorilla, joiden elämässä oli ongelmia jo ennen koronaa.
Osa näistä nuorista aikuisista on jäänyt työttömäksi useammaksi vuodeksi tai jumahtanut vain kotiin, joten he eivät välttämättä näy tilastoissa.
Työpajoissa olevia nuoria ja nuorten hyvinvointia tutkinut THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen kertoo, että monella elämästä hetkeksi tippuneella nuorella on ongelmia mielenterveyden kanssa tai erilaisia neurokirjon häiriöitä, jotka heikentävät heidän toimintakykyään.
Karvonen ja Määttä korostavat, ettei mitään ei ole vielä menetetty. Sopiva ja oikea-aikainen tuki ongelmiin voi kääntää nuoren elämän suunnan.
Määtän mielestä nuoret pitäisi houkutella osaksi jotain yhteisöä. Hän kertoo, että monella nuorella voi olla taustalla koulukiusaamista tai ikäviä kokemuksia työpaikoilta. He tarvitsevat korjaavia kokemuksia yhteisöistä.
– Painottaisin arkista toimintaa ja arjen tukea. Monesti kuntoutuminen lähtee siitä. Tätä voi toteuttaa juuri yhteisöllisissä päivittäisissä tai usein toistuvissa palveluissa.
– Ne toimivat todella monelle nuorelle. Siellä ei käsitellä vain ongelmia, vaan tehdään työtä ja harjoitellaan yhdessä työelämässä ja opinnoissa tarvittavia taitoja.
Kaiken avun tulisi pohjautua vapaaehtoisuuteen ja nuoren kuuntelemiseen. Sanktiot ja pakot harvemmin innostavat nuoria hakemaan apua, Määttä huomauttaa.
Samassa tilanteessa olevat työkaverit ovat tärkeä tuki
Tulevaisuuttaan pohtiva nuori voi saada matalan kynnyksen apua esimerkiksi etsivän nuorisotyön kautta, Ohjaamoista, Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnasta, nuorten työpajoista tai kuntouttavasta työtoiminnasta.
Nuorten avun tarve ja ongelmat vaihtelevat. Yksi nuori voi päästä eteenpäin pienellä ohjauksella, toinen tarvitsee monenlaisia toimia ja terveydenhuollon apua ennen kuin on valmis vaikka työkokeiluun.
Työvalmentaja Sirpa Tamminen Stadin ammattiopistosta kertoo, että heille tulee työpajaan paljon opiskelun keskeyttäneitä nuoria tai nuoria, jotka eivät ole syystä tai toisesta vielä valmiita työelämään. Työkokeilu on yksi vaihtoehto nuorelle ennen varsinaista työtä.
Tammisen mukaan monilla työpajaan hakeutuvilla nuorilla on ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
”Työpajalla saa siihenkin tukea, edetään niiden asioiden kanssa rauhassa ja yhdessä. Aika moni on jäänyt yksin sinne kotiin ja työpaja on helppo paikka tulla uudestaan ihmisten ilmoille tutustumaan”, Sirpa Tamminen (vas.) toteaa.
”Juttelen nuorten kanssa tosi paljon esimerkiksi jaksamisesta ja sosiaalisista suhteista. Voin myös auttaa, jos muuttaa ensimmäistä kertaa vanhempien luota omaan kotiin ja tarvitsee tukea vaikka asunnon hakemiseen”, yksilövalmentaja Anu Hokkanen (oik.) kertoo.
Työvalmentajan kanssa harjoitellaan Villa Ullaksessa esimerkiksi asiakaspalvelua, ruuanlaittoa ja leipomista sekä ansioluettelon ja työhakemusten tekoa. Yksilövalmentaja Anu Hokkanen puolestaan tarjoaa nuorille tukea oman elämän rakentamiseen.
Työpajalla on samassa tilanteessa olevia työkavereita, joiden kanssa nuoria voi pallotella ajatuksiaan.
– Palautteen mukaan juuri ne sosiaaliset suhteet ovat olleet tärkeitä. Ja se, että on ihmisiä, joilla on aikaa kuunnella ja jotka oikeasti haluavat auttaa eteenpäin niissä haasteissa, mitä nuorella on, Hokkanen kuvailee.
Sirpa Tamminen hieman harmittelee hallituksen aikeita suunnata palkkatukea enemmän yrityksiin. Aiemmin kuntien työpajat ovat voineet käyttää palkkatukea, mutta tämä loppuu vuoden vaihteessa. Tukea on käytetty nuorten pajoissa työkokeilun jälkeen.
– Työnantajat ovat uskaltaneet palkata meidän nuoria, koska heillä on työkokemusta pidemmältä ajalta. Jos palkkatuki loppuu, niin yksi tukiaskel jää sitten pois siitä välistä.
Professori Sakari Karvosen mukaan palkkatuen muutos vaatii yrityksiltä nykyistä enemmän. Osa työpajoissa olevista nuorista tarvitsee arjenhallinnan rakentamista. Karvonen epäilee, että työnantajilla olisi tähän aikaa tai osaamista.
Francis Mooren palkkatukijakso kahvilanhoitajana loppuu syyskuussa, joten hän on jo etsinyt alan töitä. Tällä kertaa työnhakua helpottaa nuorten työpajassa suoritetut ravintola-alan kurssit ja passit. Myös ansioluettelo ja työhakemukset ovat valmiina.
”Olen saanut täältäkin suosituksia ja paraikaa laittelen hakemuksia eri paikkoihin. Toivotaan, että johonkin nyt nappaisi. Haluaisin suorittaa opinnot loppuun vaikka oppisopimuksella, Francis Moore kertoo.
Jutun taustoittamiseen on käytetty Päivi Honkatukian, Jenni Kallion ja Mirja Määtän toimittamaa kirjaa ”Elämää korona-ajassa – Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana” (Vastapaino, 2024). Tutkimusprofessori Sakari Karvonen antoi tietoja nuorten hyvinvointia ja taloustilannetta kuvaavista tilastoista.
Korjattu: 27.8 klo 11.45 tekstiä ja grafiikkaa koskien mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden 18-24-vuotiaiden nuorten osuutta. Se on noin 28 henkeä tuhatta samanikäistä kohden, ei yli 28 prosenttia.