Yhdysvallat saattaa pian hyväksyä uuden ohjustyypin lähettämisen Ukrainaan, kertoo Yhdysvaltojen presidentinhallinnon viranomaislähde Politico-lehdelle.

Kyseessä on JASSM-risteilyohjus, joka on myös Suomen puolustusvoimien käytössä. Muutama tunti lehtitiedon julkaisemisen jälkeen Yhdysvaltojen puolustusministeriö julkisti yli 100 miljoonan lisärahoituksen ohjuksen tuotannolle.

JASSM on hävittäjästä laukaistava ilmasta-maahan-ohjus. Niitä voidaan ampua esimerkiksi Ukrainan saamista F-16-hävittäjistä.

Ohjus olisi Ukrainalle merkittävä erityisesti yhdestä syystä, saksalainen tutkija ja ohjusasiantuntija Fabian Hoffmann sanoo.

– Yhdysvalloilla on asevarastoissaan yli 2 000 JASSM-ohjusta. Tämä olisi ehkä ensimmäinen kerta, kun Ukraina voisi saada käyttöönsä merkittävän määrän risteilyohjuksia.

– Ohjusten suuri lukumäärä on myös suurin etu eurooppalaisiin ohjuksiin nähden, Hoffmann sanoo Ylelle.

Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneitä Taurus-ohjuksia on Saksalla noin 600, Hoffmann sanoo. Niitä Saksa ei ole halunnut Ukrainalle luovuttaa.

Muilta osin JASSM-ohjus on Hoffmannin mukaan hyvin samankaltainen kuin jo Ukrainan käytössä olevat ranskalais-brittiläiset Storm Shadow/SCALP -ohjukset, vaikkakin vähän modernimpi.

– Venäjä on ollut suurissa vaikeuksissa ohjusten kanssa. JASSM-ohjusta on vielä vaikeampi havaita. Venäjällä tulee olemaan suuria vaikeuksia pysäyttää niitä, Hoffmann sanoo.

Yhdysvallat on aiemmin toimittanut Ukrainalle pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia. Venäjä on Hoffmannin mukaan kuitenkin pystynyt ampumaan niitä suhteellisen tehokkaasti alas.

Juuri se saattaakin olla pääsyy Yhdysvaltojen päätökseen antaa JASSM-ohjukset Ukrainan käyttöön.

Yhdysvaltalaismedia CNN uutisoi eilen, että Yhdysvaltojen kielto iskeä ATACMS-ohjuksilla syvälle Venäjälle liittyisi juuri huoleen ohjusten riittävyydestä.

– Ukraina on joutunut käyttämään jopa 6–8 ATACMS:ia yhteen kohteeseen. Se on kuluttanut varastoa aika paljon.

Bidenin viimeinen merkittävä siirto?

Ukraina on toistuvasti pyytänyt liittolaismaita hyväksymään iskut pitkän kantaman ohjuksilla syvälle Venäjälle. Ukraina ei ole iskenyt länsiohjuksilla esimerkiksi Krimin sillalle, vaikka sillä olisi sopivia ohjuksia varastossa.

Voisiko Yhdysvaltojen uusi päätös tarkoittaa linjamuutosta?

– Viime aikoina on ollut esillä hypoteesi, jonka mukaan Joe Biden olisi aiempaa haukkamaisempi Ukrainan suhteen, sillä hänen presidenttikautensa on loppumassa, Hoffmann sanoo.

JASSM-ohjuksen kantama on noin 370 kilometriä. Sillä siis yltäisi ampua esimerkiksi Krimin sillalle.

Hoffmann ei kuitenkaan usko, että Ukraina saisi lupaa ampua JASSM-ohjuksilla Venäjälle. Ukrainalla on nimittäin jo nyt ohjuksia, joiden kantama on jopa pidempi.

Ukrainan toistaiseksi menestyksekäs hyökkäys Venäjän Kurskin alueelle ja samalla Venäjän löysä reaktio hyökkäykseen ovat nosteet esiin kysymyksen, onko lännen syytä muuttaa itse asettamiaan rajoitteita Ukrainan aseavulle.

Yhdysvaltojen presidentinhallinnon tuoreet kommentit eivät anna viitteitä muutoksesta.

– Iskut syvälle Venäjälle eivät välttämättä auta Ukrainaa vapauttamaan aluettaan. Ja olemme tietysti huolissamme eskalaatiosta, Valkoisen talon tiedottaja Sabrina Singh vastasi eilen toimittajan kysymykseen länsiaseiden rajoituksista.

Saksalaistutkija ei selitystä niele.

– Jos yksittäisten iskujen hyöty halutaan maksimoida, niin ohjusten käyttäminen Venäjän sisällä olisi todennäköisesti tehokkaampaa kuin Ukrainan sisällä, Krim mukaan lukien, Hoffmann sanoo.

Hoffmannin mukaan lännen olisi ymmärrettävä, että myös päätökseen kieltää Ukrainaa iskemästä länsiaseilla kaikilla mahdollisilla tavoilla liittyy yhtä lailla riskejä.

– Riski Ukrainan häviämisestä ja sen seuraukset Euroopalle ja Natolle ovat moninkertaisesti suuremmat kuin se hyvin vähäinen eskalaatioriski, joka iskuilla Venäjälle olisi, Hoffmann sanoo.