Ulkopolitiikka ei perinteisesti ole merkittävä vaaliteema Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Tänä vuonna Gazan sota on silti nousemassa ainakin jossain määrin vaaliteemaksi.
Kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu keskiviikkona piti puheen Yhdysvaltain kongressissa, noin puolet demokraattiedustajista oli jossakin muualla. Tuleva presidenttiehdokas Kamala Harris heidän joukossaan.
Kongressin edustalla tuhannet osoittivat äänekkäästi mieltään Israelin pääministeriä vastaan.
On silti epävarmaa, liikuttaako Israelin sotaoperaatio Gazassa äänestäjiä siinä määrin, että se vaikuttaisi Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen.
Tutkijatohtorikaan ei voi varmuudella vastata kysymykseen.
– On olemassa ero sukupolvien välillä siinä, miten he suhtautuvat Israeliin. Eri asia on se, vaikuttaako se vaalitulokseen, sanoo Niko Heikkilä. Hän on tutkija Turun yliopiston John Morton -keskuksessa.
Sukupolvien välillä eroja
Pari vuotta sitten tehdyssä mielipidemittauksessa noin kuusikymmentä prosenttia yli viisikymmentävuotiaista suhtautui myötämielisesti Israelin politiikkaan. Alle kolmekymmentävuotiaista vain nelisenkymmentä prosenttia.
Etenkin yliopistokampuksilla on ollut äänekkäitä mielenosoituksia, sen jälkeen kun Gazan sota alkoi viime vuoden lokakuussa.
Vaa’ankieliosavaltioissa pienetkin heilahdukset äänimäärissä voivat ratkaista pelin.
Yksi esimerkki on Michigan, jossa on suuri arabitaustainen amerikkalainen vähemmistö. Heidän äänensä yhdessä nuorten kanssa voivat olla ratkaisevia.
Siitä syystä Kamala Harrisin harteille on kasattu paineita.
Harrisilla vapaammat kädet
Presidentti Joe Biden ja varapresidentti Kamala Harris tapasivat pääministeri Netanjahun peräkkäin eri kokouksissa torstaina.
Bidenin ja Harrisin ulostuloissa oli selkeitä eroja. Kamala Harris nosti vahvemmin esiin siviilien kärsimyksen Gazassa, painotti kahden valtion mallia, mutta vannoi samalla vankkumatonta tukea Israelin valtiolle.
– Harrisilla ei ehkä ole samanlaista poliittista 'taakkaa' suhteessa Israeliin kuin Bidenilla. Harris ei ole aatteellisesti yhtä sitoutunut kuin Biden, Heikkilä arvioi.
Erilaisista muotoiluista huolimatta Biden ja Harris painostivat pääministeri Netanjahua samoista asioista. Tulitauko Hamasin kanssa on saatava nopeasti aikaiseksi ja samalla on ratkaistava, miten Gazaa sodan jälkeen hallitaan. Panttivangit on myös vapautettava.
Kamala Harris vaati maaliskuussa pitämässään puheessa välitöntä tulitaukoa Gazaan:
Harrisilta ei konkreettisia toimia
Vaikka Harris puhui suoremmin Israelin sodankäynnin uhreista, ei hän kuitenkaan esittänyt konkreettisia painostuskeinoja Israelia kohtaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maltillinen linja voikin olla eduksi demokraattipuolueen presidenttiehdokkaalle.
Kun Brookings Institution tutki kongressin esivaalien yhteydessä demokraattiehdokkaiden mielipiteitä, osoittautui, että valtaosalla ehdokkaista oli maltillinen mielipide tuesta Israelille.
Israelin sodankäynnin vastainen kova kritiikki ja kansanmurha-sanan käyttö olivat harvinainen poikkeus.