Yhdysvaltojen varapresidentti Kamala Harrisin nousu demokraattien todennäköiseksi presidenttiehdokkaaksi on herättänyt kysymyksen siitä, millaista Lähi-idän linjaa hän ajaisi, jos hän voittaisi vaalit.
Ulkopolitiikka nousee harvoin esille Yhdysvaltain vaaleissa, mutta Gazan sodan takia tilanne on toinen.
Sen sai huomata myös presidenttikilvasta väistynyt presidentti Joe Biden Israel-politiikkaansa kohdistuvassa kritiikissä ja laskevissa kannatusluvuissaan.
– Harrisilla ei ole samanlaista taakkaa, toteaa tutkijatohtori Niko Heikkilä Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimukseen keskittyneestä John Morton -keskuksesta.
Harris on keskittynyt urallaan kotimaan politiikan kysymyksiin eikä hänen ulkopolitiikan linjastaan tiedetä vielä paljon.
Yhdysvaltalainen verkkolehti Politico arvioi, että Harrisin ulkopolitiikka todennäköisesti noudattelisi presidentti Bidenin linjaa, mutta Gazan suhteen Harris on osoittanut enemmän sympatiaa palestiinalaisten ahdinkoa kohtaan.
– Olosuhteet Gazassa ovat epäinhimilliset, ja ihmisyytemme pakottaa meidät toimimaan, Harris totesi puheessaan Alabaman Selmassa maaliskuussa.
NBC-televisiokanava kertoi tuolloin Harrisin Selmassa pitämästä puheesta, että puheen kriittisiä äänenpainoja Israelia vastaan lievennettiin.
Kuukautta myöhemmin Harris otti kantaa Gazan sotaan X:ssa sen jälkeen, kun Israel oli tappanut seitsemän avustustyöntekijää drooni-iskussa Gazassa.
– Israelin täytyy tehdä enemmän suojellakseen avustustyöntekijöitä, jotka rohkeasti ja epäitsekkäästi työskentelevät helpottaakseen kärsimystä Gazassa.
Myös esimerkiksi Reuters arvioi, että Harris voisi ottaa painavammat äänenpainot esiin Israelin kanssa.
Aiemmin konsensus Israelin tukemisesta on ollut laajaa Yhdysvalloissa. Sota onkin muodostanut uuden jakolinjan ikäpolvien välille.
Lähtökohtaisesti nuoremmat sukupolvet ovat vahvemmin Gazan puolella, mutta tyypillisesti vanhemmat ihmiset äänestävät aktiivisemmin.
– Nyt kun Biden jättäytyi pois, on mielenkiintoista nähdä, miten käy esimerkiksi vaalien kannalta tärkeässä osavaltiossa Michiganissa, Heikkilä sanoo.
Kyse on yhdestä niin sanotusta vaa’ankieliosavaltiosta, jossa erot ehdokkaiden välillä voivat olla hyvinkin pieniä.
Osavaltiossa asuu paljon arabitaustaisia amerikkalaisia, jotka perinteisesti äänestävät demokraatteja.
Heistä monet äänestivät demokraattien esivaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita. Käytännössä se tarkoittaa, että he eivät sitoudu yhteenkään ehdokkaaseen.
– Toimen tarkoituksena oli luoda painetta Bideniin, joka oli vielä tuolloin ehdokkaana, Heikkilä selittää.
Toisaalta myös monet amerikanjuutalaiset äänestävät perinteisesti demokraatteja, joten kysymys on heillekin tärkeä.
Kysymys Gazan sodasta ei ole repinyt vain demokraattien äänestäjiä vaan myös puoluetta.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puhuu Yhdysvaltain kongressille keskiviikkona. Netanjahu hakee vierailullaan tukea Israelille ja sodalle Gazassa.
Useat demokraattiedustajat jättävät tilaisuuden väliin protestina.
Valkoisen talon mukaan Harris tapaa Netanjahun sen sijaan kahdenkeskisessä tapaamisessa torstaina.
A-studio jatkaa keskiviikkona Gazan tilanteen käsittelyä. Keskustelemassa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Katso A-studio Yle Areenasta.