Presidentti Joe Biden ilmoitti sunnuntaina jättäytyvänsä presidenttikisasta ja sanoi tukevansa varapresidentti Kamala Harrisia puolueen ehdokkaaksi.

Harrisin etuna kisassa on hänen tunnettuutensa suhteessa muihin mahdollisiin demokraattiehdokkaisiin.

Myös lahjoittajat näyttäisivät luottavan Harrisin ehdokkuuteen, sillä heti Bidenin ilmoituksen jälkeen Harrisin kampanjatiimille alkoi sataa lahjoituksia.

Mutta millaista talouslinjaa Harris puolueensa mahdollisena ehdokkaana ja mahdollisena presidenttinä ajaisi?

Kysyimme tätä EK:n kansainvälistä kauppapolitiikkaa tuntevalta johtaja Timo Vuorelta sekä Nordean pääanalyytikolta Jan von Gerichiltä.

1. Painotukset

Harrisin talouspolitiikasta tiedetään vielä vähän.

Suurin osa hänen julkisesta elämästään on mennyt syyttäjänä, senaattorina ja vuoden 2020 presidenttiehdokaskisan jälkeen varapresidenttinä.

Niiden pohjalta esimerkiksi MarketWatch ja New York Times ovat kuitenkin poimineet käsityksiä hänen painotuksistaan.

Juristi- ja syyttäjätaustansa takia Harris on pitänyt poliittisella agendallaan oikeusasioita, kuten ihmisoikeuksia ja naisten sekä vähemmistöjen asemaa, ja puolustanut aborttioikeutta.

Harris on myös puhunut tieto- ja kuluttajansuojan sekä työhyvinvoinnin ja parempien työolojen sekä parempien palkkojen puolesta.

Vuoren mielestä Harris on ajattelultaan hyvin eurooppalainen.

– Hänellä on ollut hyvin paljon eurooppalaiseen ajatteluun sopivia ja tietyllä tavalla sosiaalidemokraattisia linjauksia. Häntä on pidetty maltillisena demokraattina. Voisin sanoa, että hän olisi käyttökelpoinen jopa EU:n komission johtotehtävissä, Vuori tiivistää.

2. Verotus

Kun Trumpin aikeena on alentaa verotusta, Harris voisi sitä rikkaampien päästä jopa nostaa. Hänen verolinjaansa kuvaillaan kuitenkin maltilliseksi.

– Varmaan paras arvaus on se, että Harris noudattelisi Bidenin agendaa omilla vivahteillaan täydennettynä. Trump käyttäisi enemmän rahaa veronalennuksiin, Harris käyttäisi enemmän rahaa sosiaaliturvaan, julkiseen kulutukseen ja koulutukseen, sanoo Gerich.

– En usko, että Harris lähtisi kalastelemaan edes vaaleissa ääniä veroalennuksilla. Päinvastoin hän varmaan painottaisi tasapuolisempaa verotusta ja hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä, sanoo myös Vuori.

3. Kauppapolitiikka

Kauppapolitiikka säilyisi varsin tiukkana Harrisinkin ohjaksissa, arvioivat asiantuntijat.

Yhdysvalloissa halutaan suojata omia markkinoita ja teollisuutta. Sen takana on pitkälti ay-liike, jonka tukea demokraatit tarvitsevat. Tulleja tuskin korotettaisiin, mutta ei myöskään helpotettaisi.

– Ei kannata olettaa, että Harris veisi kauppasuhteita mitenkään vapaampaan suuntaan. Ehkä tämä nykytilanne lähinnä jatkuisi, Gerich sanoo.

– Ay-liike on protektionistisempi Amerikassa kuin Euroopassa, puhumattakaan Pohjoismaista. Pohjoismaissa ymmärretään kansainvälisen kaupan merkitys ja se, että jos joku työ katoaa Kiinaan, nousee täällä uutta tilalle, Vuori sanoo.

4. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Vuori ja Gerich näkevät Harrisin mahdollisen ehdokkuuden ja mahdollisen presidenttikauden Bidenin politiikan jatkumona esimerkiksi suhteessa Natoon ja Ukrainan tukemiseen.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varmasti säilyisi jatkumo ehkä joillakin Harrisin omilla painotuksilla maustettuna. Olisi meidän kannaltamme tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ei tulisi uusia riskejä, koska ne riskit heijastavat myös kauppaan ja talouteen, sanoo Vuori.

– Trumpiin verrattuna Harrisin kansainvälinen politiikka olisi ennakoitavampaa. Trumpin kanssa pitäisi pelätä uusia tulleja ja sitä, että Yhdysvallat saattaisi vetäytyä globaalista yhteistyöstä ja kyseenalaistaa Nato-sitoumuksia. Jonkinlainen vakaus voisi hyödyttää myös Suomen taloutta, sanoo Gerich.

5. Ilmasto

Myös ilmastotoimissa asiat jatkuisivat Bidenin kauden tiellä. Rahoituspakettien avulla vihreän siirtymän investointeja on valunut Euroopan sijasta Yhdysvaltoihin.

– Ilmasto varmasti on myös Harrisin agendalla. Heillä ilmastotoimet jatkuisivat rahoituspaketteineen. Vaikka se on ollut meille ongelma, tarjoavat investoinnit suomalaisille yrityksille myös liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo Vuori.

Valinnassa kestää vielä