WASHINGTON Nato-kokouksessa maailman katse kohdistuu johtajiin, joista on viime viikot kirjoitettu isoja otsikoita:
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden horjahtelee kohti seuraavia vaaleja.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán saapuu lähes suoraan Venäjältä, vierailtuaan omapäisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin luona.
Euroopan puolustusmahdin Ranskan presidentti Emmanuel Macron opettelee uutta johtamista hävittyään parlamenttivaaleissa ensimmäisellä kierroksella äärioikeistolle ja toisella vasemmistolle.
Britannian tuore pääministeri Keir Starmer on juuri vienyt työväenpuolueensa ylivoimaiseen voittoon, ja yrittää nyt lunastaa äänestäjien odotukset.
He ja muut Nato-maiden johtajat tapaavat Washingtonissa Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin, joka haluaa tuoda Ukrainan Natoon, mutta voi joutua taas pettymään.
Kokouksen alla Venäjä ampui Kiovassa lastensairaalan syöpäosastolle ohjuksen, eivätkä Nato-maat voi olla muistamatta, kuinka brutaalia sotaa Venäjä käy Ukrainaa vastaan.
Naton kokouksessa merkitsevät sekä varsinaiset päätökset että se, kuinka yhtenäistä viestiä Nato onnistuu kokouksesta lähettämään.
1. Heikot johtajat heikentävät myös Natoa
Vaikka Nato pyrkii keskittymään vain turvallisuuteen, politiikka painaa.
Media on viime päivät kysellyt Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergiltä Joe Bidenin kunnosta. Stoltenberg kieltäytyy vastaamasta, sillä hänen mukaansa sisäpolitiikan kommentointi heikentäisi Natoa.
Heikot tai keskenään erimieliset johtajat eivät voi taata vahvaa Natoa.
Monissa Nato-maissa epävarmuus on viimeaikaisissa vaaleissa kasvanut.
Populistipuolueet ovat saaneet lisää kannatusta, ja niiden suhtautumista Venäjän uhkaan ja Ukrainan tukemiseen on vaikea ennakoida.
Yhdysvaltain lähestyvät presidentinvaalit hermostuttavat Naton muita jäsenmaita.
Kokouksen on tarkoitus muistuttaa, että Yhdysvallat on Naton tärkein valtio.
Nato-maat eivät tiedä, sitoutuisiko Yhdysvallat Ukrainan ja Euroopan puolustamiseen Donald Trumpin mahdollisella toisella kaudella, sillä hän ravisteli Natoa ensimmäisellä kaudellaan.
Tällä viikolla suurin arvailujen kohde on kuitenkin presidentti Bidenin päivän kunto.
Vapaan maailman johtajan ajatus ei presidentinvaalidebatissa pysynyt kasassa.
Kokouksen suurin huomio on todennäköisesti Bidenin liikkeissä: hänen puheenvuoroissaan, esiintymisissään johtajien illallisella ja torstain lehdistötilaisuudessa.
2. Nato on vahvistunut sotilaallisesti, mutta maksajia kaivataan
Vaikka Naton sanotaan olevan vahvempi kuin koskaan, 32 valtion liiton sisällä on eri näkemyksiä. Ne liittyvät esimerkiksi kustannusten jakoon.
Suomi kuuluu Naton itäreunan maihin, joille Venäjä on heti rajan takana oleva uhka.
Ne ovat panneet rajusti rahaa varusteluun ja tukeneet Ukrainaa suhteellisesti paljon.
Uhkaa ei koeta samoin joka puolella Eurooppaa.
Baltiaa ja Suomea ärsyttää, etteivät kaikki osallistu yhtä vahvasti.
Esimerkiksi Suomi on toivonut, että Ukrainan tuki jakautuisi kansantalouden koon mukaan.
Yhdysvallat taas on pitkään vaatinut Eurooppaa maksamaan enemmän omasta puolustuksestaan.
Krimin valtaus kymmenen vuotta sitten ei herättänyt kaikkia Nato-maita korjaamaan puolustustaan. Puolustusbudjetit hyppäsivät vasta, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan.
Nyt 23 Naton jäsenmaata käyttää yli kaksi prosenttia kansantuotteestaan puolustukseen.
Stoltenbergin mukaan Nato saa tarvittaessa liikkeelle nopeasti puoli miljoonaa sotilasta, mikä on enemmän kuin pari vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi.
Naton vahvuus tulee paitsi aseista myös pelotteesta: onko sotilasliitto niin vahvan oloinen, että jo sen olemassaolo torjuu kriisejä.
75 vuoden historian aikana Nato-maihin ei ole hyökätty. Mutta, kun Ukrainan tuki takertelee, se heikentää vaikutelmaa yhtenäisyydestä.
3. Ukrainan aseistaminen on kokouksen tärkein asia
Viime vuonna Vilnan kokouksessa jännitettiin, peruuko Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi osallistumisensa kokoukseen. Ukrainan Nato-jäsenyys oli kauempana kuin maa oli toivonut.
Nato-maiden diplomaatit ovat viime viikkoina yrittäneet muotoilla lauseita, joilla liitto kannustaa Ukrainaa ja lupaa sen pääsevän Natoon, mutta ei vielä.
Nato-maiden aseapu on pitänyt Ukrainan armeijan jotakuinkin puolustuskykyisenä.
Tulevina päivinä on luvassa uutisia uusista aselahjoituksista.
Nyt kokouksen odotetaan lupaavan, että tuki jatkuu ensi vuonnakin suunnilleen nykyisellä tasolla. Se ei siis kasva.
Tuen avulla Ukraina tuskin saa nopeasti takaisin Venäjän valtaamia alueita.
4. Venäjälle pitäisi lähteä yhtenäinen viesti
Unkarin pääministeri Viktor Orbán piipahti viime viikolla Venäjällä neuvottelemassa presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Stoltenbergin mukaan hän ei edustanut siellä Natoa. EU:n mukaan hän ei edustanut siellä Eurooppaa.
Unkarin irtoaminen Naton Ukraina-tuesta ja Putinin kanssa seurustelu ovat liitolle kiusallisia. Nato-johtajat kuitenkin haluavat lähettää Venäjälle viestin, että liitto on Ukrainan tukena eikä Venäjä voita sotaa.
Suomi sukkuloi Nato-pöydissä presidentti Alexander Stubbin johdolla.
Suomen ulkopolitiikan johdon mielestä kokouksen tärkein asia on, että Nato sanoo riittävän selkeästi Venäjän olevan vihollinen ja toimii sen mukaan. Nato on alustavasti luvannut Suomelle maavoimaesikunnan ja muiden maiden joukkojen läsnäoloa.
Toistaiseksi Suomi näyttää ajattelevan, että Suomi takaa Naton turvallisuutta parhaiten pitämällä huolta omasta tontistaan.