HAZLETON/ PENNSYLVANIA
– Kannatan Donald Trumpia, koska hän on kansan puolella. Amerikan kansan puolella. Olen itsekin siirtolainen. Mutta en voi tukea avoimia rajoja.
Näin sanoo amerikkalainen sairaanhoitaja Ariela Colon, 32. Mielipide ei ehkä ole yllättävä, mutta sen esittäjä on: Colon tuli Yhdysvaltoihin kaksivuotiaana äitinsä kanssa Dominikaanisesta tasavallasta. Nuorena hän äänesti demokraatti Barack Obamaa.
Republikaanien presidenttiehdokas Trump on tunnettu siirtolaisvastaisista mielipiteistään ja siitä, että hän lupasi rakentaa muurin Meksikon rajalle. Trump aloitti ensimmäisen vaalikampanjansa vuonna 2015 kutsumalla meksikolaissiirtolaisia rikollisiksi ja raiskaajiksi.
Kuluvalla vaalikaudella yhä useampi latinoäänestäjä Yhdysvalloissa on kuitenkin siirtynyt Colonin tavoin demokraattien kannattajasta Trumpin taakse – jo ennen Trumpin murhayritystä ja presidentti Joe Bidenin vetäytymistä.
Latinoilla tarkoitetaan ihmisiä, joiden juuret ovat Väli-Amerikassa tai Etelä-Amerikassa, ja heitä on jo noin 20 prosenttia Yhdysvaltain asukkaista. Koska kisasta tulee luultavasti tiukka, heidän äänensä saattavat ratkaista syksyn vaalit.
Eivätkö siirtolaista vaivaa Trumpin siirtolaisvastaiset mielipiteet?
– Rasismi ei haittaa minua. Se ei ruoki lapsiani, se ei maksa laskujani, se ei vaikuta elämääni, Colon vastaa.
– Tässä tilanteessa olen huolestunut taloudesta ja siitä, millainen tulevaisuus lapsiani odottaa.
Colon sanoo joutuneensa muiden latinojen rasismin kohteeksi, koska tukee Trumpia.
Latinovyöhykkeen tyytymättömät
Colon ja hänen äitinsä Angie Chapman laittavat kanaa, riisiä ja papuja dominikaaniseen tapaan äidin keittiössä Hazletonin pikkukaupungissa Pennsylvaniassa. ”Jos sotket, niin siivoa”, lukee keittiön seinällä.
Ariela Colon tekee työtä käskettyä: hän moppaa lattiaa, jolle hänen koiransa Bronte valuttaa kuolaa yli 30 asteen helteessä.
Näitä itäisen Pennsylvanian pikkukaupunkeja kutsutaan vaaleissa ”latino beltiksi”, latinovyöhykkeeksi. Hazletonin, Allentownin ja Readingin kaltaisissa vanhoissa teollisuuskaupungeissa latinojen määrä on noussut nopeasti yli puoleen kaikista asukkaista. Tänne muutetaan suurkaupungeista alempien elinkustannusten perässä.
Pennsylvaniassa, tärkeässä vaa’ankieliosavaltiossa, yhtä moni latinoäänestäjä kannatti kevään mittauksessa Trumpia kuin Bidenia, mikä on demokraateille huolestuttavaa. Heidän on vaikea voittaa vaaleja ilman Pennsylvaniaa, ja perinteisesti demokraatit ovat voineet nojata vähemmistöjen tukeen.
Pennsylvaniassa on yli 600 000 latinoa, joilla on äänioikeus. Viime vaaleissa ero kärkiehdokkaiden välillä oli vain 80 000 ääntä.
– Trumpin aikana maksoin perheen ruokaostoksista 70–80 dollaria viikossa. Nyt maksan niistä 120–140 dollaria. Se on ihan hullua, Colon sanoo.
Tyytymättömyys presidentti Joe Bidenin kautta kohtaan tiivistyy inflaatioon. Vaikka Yhdysvaltain taloudella menee Suomesta katsoen lujaa, hinnat ovat nousseet niin paljon, että monet työssäkäyvät tuntevat itsensä köyhiksi.
Pärjätäkseen Colon tekee työtä, sairaanhoitajana ja avustajana paikallispoliitikon toimistossa. Lapset on lähetetty kesäloman ajaksi sukulaisten luo, koska Colonilla ei ole kesälomaa. Vuosittainen kaksi viikkoa tuli käytetyksi talvella.
Äiti Angie Chapman annostelee kanaa lautasille ja seisoo itse ruokapöydän vieressä varmistamassa, maistuuko. Hän on yrittäjä ja auttaa työkseen siirtolaisia verojen ja maahanmuuton kanssa.
Chapman ei karkottaisi luvattomia siirtolaisia maasta, mutta hänestä uudet pitäisi jättää muurin taakse. Siksi hänkin kannattaa Trumpia. Uudet siirtolaiset kilpailevat vanhojen kanssa samoista töistä, mikä vähentää solidaarisuutta tulijoita kohtaan.
– Amerikka on täynnä kaikkien maiden ihmisiä. Ei vain espanjankielisiä, vaan kiinalaisia, haitilaisia, kaikkia, Chapman sanoo.
Muuttuva identiteetti
Jännite uusien ja vanhojen siirtolaisten välillä on yhtä vanha kuin Yhdysvallat, siirtolaisten perustama maa. Asenne uusia tulijoita kohtaan on myös vaihdellut aina sen mukaan, miten hyvin Yhdysvaltain talous on kyennyt imemään uuden työvoiman.
Oikeiston tiukka linja maahanmuuttoon piti latinot vuosikymmeniä demokraattien uskollisimpina tukijoina. Poikkeus olivat Floridan kuubalaiset, jotka olivat karujen kokemustensa takia kovia antikommunisteja.
Vaikka enemmistö latinoista kannattaa yhä demokraatteja, sekä latinojen että mustien tuen rapautuminen on kuin hidas maanjäristys Yhdysvaltain politiikassa. Se voi pakottaa demokraatit miettimään viestinsä uudelleen: jamaikalais-intialaistaustaisen varapresidentti Kamala Harrisin etninen tausta ei saa vähemmistöjä automaattisesti hänen taakseen. Onko taloudellinen menestys nykyisin vähemmistöille identiteettiä tärkeämpää?
On, vastaa yksi tutkimus vuodelta 2020. Siinä selvitettiin, miksi latinoäänestäjien tuki republikaaneille ei romahtanutkaan vuoden 2016 vaaleissa Trumpin puheiden takia, kuten puolue pelkäsi.
Readingissa näkyy Trumpin kannatus.
Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain latinojen arvot muuttuvat sitä konservatiivisemmiksi, mitä kauemmin omasta maahanmuutosta on. Kollektiivisen siirtolaisidentiteetin korvaa yksilöllinen amerikkalainen identiteetti, joka perustuu oman menestyksen tavoitteluun.
Latinoäänestäjille maahanmuuttoa tai vähemmistöjen kohtelua tärkeämpiä asioita vaaleissa ovat talous, terveydenhoito ja koulutus.
Lisäksi monet Chapmanin ja Colonin lailla laillisesti maahan tulleet vastustavat luvatonta maahanmuuttoa. Kyselyn mukaan yli kolmannes äänioikeuttaan käyttäneistä latinoista haluaisi karkottaa kaikki luvattomat siirtolaiset, joista valtaosa on latinoja. Luvattomia siirtolaisia on Yhdysvalloissa noin 11 miljoonaa.
Sitten on vielä uskonto. Jo presidentti Ronald Reagan totesi 1980-luvulla, että latinot ovat arvoiltaan republikaaneja, mutta he eivät vielä tiedä sitä itse. Tälle löytyy tukea Hazletonista.
Kuolevan kaupungin uusi henki
Kun vanhemmat ovat koko kesän töissä, Yhdysvalloissa lapset pannaan kesäleirille. Hazletonissa latinoperheet lähettävät lapsensa päiväleirille pieneen kulttuurikeskukseen, jonka jumppasalissa pelataan kickballia ja alakerrassa väritetään koirakuvia.
Elaine Madden Curry työskentelee kulttuurikeskuksen toiminnanjohtajana. Hän arvelee, että katolinen usko saa osan latinoista vierastamaan demokraatteja.
– Monet latinot ovat aborttia vastaan. Se voi selittää asiaa. Monet latinot kuuluvat myös konservatiivisiin evankelisiin seurakuntiin. Sekin voi selittää asiaa.
Madden Curry itse ei ikinä äänestäisi Trumpia. Hänestä on surullista, miten kauas republikaanipuolue on siirtynyt vähemmistöjen oikeuksia puolustaneen presidentti Abraham Lincolnin arvoista.
– Ironista on se, että olemme kaikki siirtolaisia. Minun sukuni tuli Italiasta, eikä isoäitini koskaan puhunut englantia, Madden Curry sanoo.
Curry huomauttaa, että ilman maahanmuuttoa Hazletonkin olisi kuoleva kaupunki.
– Monet näistä lapsista tuntevat itsensä amerikkalaisiksi. Emme kunnioita heitä emmekä omaa menneisyyttämme, ellemme tee asialle jotain.
Katse kääntyy pois Euroopasta
Kun kaikki muut ovat syöneet, Angie Chapman istuu itsekin kanan ja riisin ääreen.
Vaikka hän on asunut Yhdysvalloissa jo 30 vuotta, tytär tulkkaa hänelle välillä englanninkielistä keskustelua. Chapman on elänyt isossa espanjankielisessä kuplassa.
Tämä on suomalaistenkin kannalta iso asia. Kun latinojen määrä ja poliittinen vaikutusvalta jatkuvasti kasvaa, suurvallan huomio kääntyy vähitellen pois Euroopasta.
Chapman ja Colon arvostelevat sitä, että Yhdysvallat lähettää rahaa kaukaiseen Ukrainaan, kun lähempänäkin olisi ongelmia korjattaviksi. Colonin mielestä oman maan pitäisi olla presidentille tärkeämpi kuin muut maat.
– Rakastan tätä maata. Myös Trump rakastaa tätä maata, ja hän panee meidät etusijalle.
Nyt demokraatit toivovat, että Kamala Harris innostaa demokraattien ydinkannattajia eli nuoria, naisia ja vähemmistöjä enemmän kuin Biden, mikä onkin todennäköistä. Tällöin viime aikojen kehitys kääntyisi. Chapmania ja Colonia Harris ei kuitenkaan vakuuta.
– En pysty samastumaan Kamala Harrisiin. Hän alkoi esiintyä vähemmistönaisena vasta kun hän hakeutui varapresidentiksi, Colon sanoo.
Hän muistuttaa, että syyttäjänä Harris lähetti monia mustia miehiä telkien taakse.
– Ei hän ole meidän puolellamme, eikä tule olemaan.