Petteri Orpo kukitettaneen viikonloppuna kokoomuksen puoluekokouksessa kahden vuoden jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana, sillä haastajia ei ole ilmaantunut.
Orpo on toiminut kokoomuksen johdossa vuodesta 2016, eli alkava kausi olisi hänelle järjestyksessä viides.
Yle kysyi kokoomuksen Tampereella järjestettävän puoluekokouksen alla piirijärjestöjen johdolta, puoluevaltuuston jäseniltä sekä puolueen kansanedustajilta, miten he arvioivat Orpon onnistumista tehtävässä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 70 henkilöä.
Kouluarvosana kiitettävä
Kokoomusväki antaa Orpolle kiitettävän kouluarvosanan 9,23.
Palautteessa korostuu etenkin kokoomuksen viime vuosien voittoputki vaaleissa. Puolue onkin edennyt Orpon kaudella vaalista toiseen onnellisten tähtien alla.
Se oli suurin niin vuoden 2021 kuntavaaleissa, vuoden 2022 aluevaaleissa, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kuin tämän kevään europarlamenttivaaleissa. Alkuvuodesta presidentiksi valittiin kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb.
Pääministeriä myös kiitetään tasapainottelusta hallituksen johdossa. Orpon on onnistunut pitää hallitus kasassa kriiseistä huolimatta, vaikka heti alkumetreillä nähty perussuomalaisia riepotellut rasismikohu ei lupaillut tasaista matkaa.
Kentällä ollaan tyytyväisiä ennen kaikkea siihen, että Orpo on palauttanut valtiontalouden tervehdyttämisen julkisen keskustelun keskiöön ja toteuttanut hallitusohjelmaa rivakalla tahdilla.
Myös Orpon itsensä nähdään kehittyneen ja kasvaneen viime vuosina tehtävänsä mukana.
Puheenjohtajan vaihdokselle ei nähdä tarvetta
Kenttä ei koe tarpeelliseksi vaihtaa puheenjohtajaa ja pääministeriä kesken hallituskauden.
Kokoomuksen puolueväki olisi muutamaa vastausta lukuun ottamatta valmis kukittamaan Orpon kokoomuksen puheenjohtajaksi nykyisen hallituskauden loppuun, eli vuoteen 2027 asti.
Hallituksen työn nähdään olevan vasta alussa ja pääministerin vaihtuneen viime vuosina liian usein kesken vaalikauden.
Keskeisenä pidetään kysymystä siitä, onko Orpolla itsellään haluja jatkaa tehtävässä.
Orpon väistymistä kannattavat äänet ovat puolueen sisällä marginaalissa.
Puoluevaltuuston jäsenen Jussi Koskisen mukaan Orpon jatko puheenjohtajana edellyttää kuitenkin sitä, että hallitus laittaa talouskasvun edistämisessä uuden vaihteen silmään.
– Talouskasvu on ykköstavoite ja henkilökysymykset toissijaisia. Näen, että Orpo voi jatkaa tai sitten puheenjohtaja voi vaihtua, kunhan talouskasvuun johtavat muutokset saadaan tehtyä.
Koskinen epäilee, että Orpon johtama hallitus ei välttämättä toteuta tarvittavia toimia riittävän talouskasvun aikaansaamiseksi.
Kentällä valmiutta oikeistolaisempaankin politiikkaan
Niin ikään kokoomusvetoinen hallitus saa kentältä kiitettävän, yhdeksikön arvosanan.
Vastaajat pitävät hallituksen politiikkaa oikeansuuntaisena. Uudistuksia sekä lakeja on viety eteenpäin määrätietoisesti paineista ja kritiikistä huolimatta.
Yle kysyi kokoomuslaisilta, onko puolue siirtynyt arvokartalla jo liian oikeistolaiseen suuntaan. Kentän vastaus on lähes yksimielinen ”ei”.
– Orpon hallitus tekee välttämättömiä uudistuksia, jotta pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan turvata. Tätä on vaikea millään mittarilla nähdä mitenkään ”liian oikeistolaisena”, toteaa kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Arvi Tolvanen.
Päinvastoin, useampikin vastaaja näkisi mielellään puolueen tekevän vielä oikeistolaisempaa politiikkaa. Osalla olisi esimerkiksi valmiutta leikata ja keventää veroja hallitustakin enemmän.
– Olemme nyt se häpeilemätön oikeistopuolue, joka meidän on aina pitänytkin olla, eräs vastaaja kommentoi.
Kokoomus lähti eduskuntavaaleihin lupaamalla miljardin euron kevennystä ansiotuloverotukseen. Sittemmin lupauksesta on jouduttu peruuttamaan.
Kansanedustaja Pia Kauman mukaan oli viisautta jättää suuret veronkevennykset tekemättä.
– Niiden hyväksyttävyys ja järkevyys tässä taloustilanteessa olisi ehkä ollut kyseenalaista.
Maahanmuuttolinjaukset jakavat kenttää
Kokoomuslaisten mukaan hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei ole tarkoittanut liiallisia kompromisseja.
Hallitusneuvotteluiden maahanmuuttoa käsittelevissä pöydissä mukana olleen Pia Kauman mukaan hallitusohjelma vastaa hyvin pitkälti politiikkaa, jota kokoomus olisi tehnyt ilman perussuomalaisiakin.
Poikkeuksena on hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto, josta kokoomus toivoi kunnianhimoisempia tavoitteita.
– Muun muassa maahanmuuton linjauksista en ole hallitusohjelman kanssa täysin samaa mieltä, mutta on selvää, että vaikeiden hallitusneuvotteluiden yhteydessä täytyi tehdä myös kompromisseja, sanoo puoluehallituksen jäsen Niilo Nissinen.
Osa vastaajista taas on sitä mieltä, että hallituksen maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöpolitiikka on juuri sellaista kuin kokoomuksen tulisi itsekin ajaa.
Useampi vastaaja ei näe minkäänlaista ongelmaa yhteistyössä perussuomalaisten kanssa.
– Petteri Orpo pehmeni liikaa hallitustaipaleen alussa äänestystulokseen pettyneen vasemmiston rasismihuutelulle. Aikaa ja energiaa käytettiin liikaa täysin keksityn kohun vaientamiseksi, eräs pettynyt vastaaja kommentoi kokoomuksen reaktiota perussuomalaisten rasismikohuun.
Kauman mukaan Orpo on kuitenkin kyennyt pitämään kokoomuksen kentän yhtenäisenä, vaikka asioista oltaisiinkin puolueen sisällä erimielisiä.