Helsingin käräjäoikeus antoi tänään päätöksensä asiassa, jossa helsinkiläismies oli nostanut kanteen Suomen valtiota ja Fazeria vastaan.

Kanne liittyi tapaukseen, jossa Fazer-kahvilan henkilökunta eväsi mieheltä pääsyn aamiaiselle korona-aikaan joulukuussa 2021, koska tällä ei ollut koronapassia.

Mies vaatii Fazer Ravintoloita ja koronasääntelystä vastannutta Suomen valtiota vastuuseen syrjinnästä ja ihmisoikeuksiensa rikkomisesta. Mies vetosi kanteessaan muun muassa perustus-, yhdenvertaisuus- ja kuluttajansuojalakiin.

Sekä valtio että Fazer Ravintolat kiistivät kanteen.

Miehen mukaan tilanne oli traumaattinen

Miehen nostamassa kanteessa todettiin, että ruokailuoikeuden epääminen oli miehelle erityisen traumaattinen kokemus.

– Vaatimus esittää koronapassi kahvilaan pääsemiseksi kertoo siitä, että Fazer Cafen henkilökunta on olettanut kantajan – ilman perusteltuja epäilyjä – olevan vaaraksi muiden asiakkaiden tai henkilökunnan terveydelle. Oletettu terveydentila ei yhdenvertaisuuslain perusteella oikeuta henkilön syrjimiseen, kanteessa todetaan.

Miehen mukaan valtion toimet olivat ajaneet Fazer -ravintolat syrjimään asiakasta.

– Valtion lainsäädäntö on johtanut siihen, että Fazer -konserni on päättänyt rikkoa kantajan perusoikeutta elämään ja oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun, kanteen perusteluissa mainitaan.

Hän vaati Fazer -ravintoloilta ja valtiolta yhteensä 20 000 euron korvauksia.

Myös asianhoitaja määrättiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Oikeus katsoi, että yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin. Käräjäoikeus totesi, että kahvilan ulkopuolella oli tapahtuma-aikaan ilmoitukset koronapassin edellytyksestä sisäänpääsylle.

Helsingin käräjäoikeus velvoitti miehen maksamaan valtiolle oikeudenkäyntikuluja yhteensä 105 000 euroa kuukauden kuluessa. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja Fazer Ravintoloille yhteensä 16 460 euroa.

Myös kannetta hoitanut asiamies velvoitettiin osallistumaan korvausten maksamiseen.

– Kun on tullut selväksi, että valtiota ei voida velvoittaa suorittamaan korvausta Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksesta, ja kun kantaja asiamiehineen siitä huolimatta on jatkanut asian ajamista, ja asian jatkuvaa paisuttamista esittäen vielä uuden väitteen liittyen uskonnonvapauteen, on tämä ollut huolimatonta ja välinpitämätöntä asianajoa. Kyseessä on tältä osin tarpeeton oikeudenkäynti, valtion kannanotossa todetaan.

Ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla.

31. toukokuuta 2024 kello 15.28: Viimeisen sitaatin lähde oikaistu tuomioistuimesta valtioon.