Keskustan uusi puheenjohtaja Antti Kaikkonen on 50-vuotias kansanedustaja Uudeltamaalta.

Kaikkonen toimi Marinin hallituksessa puolustusministerinä vuosina 2019–2023 ja istuu eduskunnassa kuudetta kautta. Tällä hetkellä hän on ulkoasiainvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen.

Kaikkonen on ehtinyt toimia myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Suurelle yleisölle hän tuli tutuksi ”Kanki-Kaikkosena” vuoden 2008 Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta.

Tutustu Kaikkosen uraan kuvina. Kuvaa klikkaamalla näet kuvan isompana ja kuvatekstin kera.

Kaikkonen on syntynyt Turussa, mutta muutti sieltä jo lapsena. Hän kasvoi Tuusulan Hyrylässä ja asuu tätä nykyä perheenä kanssa Sipoossa.

Kaikkonen on naimisissa lääkeyhtiö Bayerin yhteiskuntasuhdejohtajana toimivan Jannika Kaikkosen kanssa. Heillä on kaksi lasta.

Kaikkonen muistutti puheenjohtajakisaan lähtiessään elävänsä lapsiperhearkea ja sanoi tämän olevan tärkein luottamustehtävänsä.

– Vaikka olen valmis sitoutumaan puheenjohtajuuteen, en voi joka viikonloppu tai joka arki-ilta olla menossa tai edes joka toinen. Jos sellainen tarvitaan, pitää valita joku muu kuin meikäläinen.

Kaikkonen oli isyysvapaalla puolustusministeriaikanaan – tiettävästi ensimmäisenä miesministerinä.

Pikkupojan kokkihaave vaihtui politiikkaan

Kaikkonen on toiminut koko työuransa politiikan parissa. Pienenä poikana hänen haaveensa oli kokin ammatti.

Yhteiskunnalliset asiat veivät hänet kuitenkin mennessään. Kiinnostus niihin heräsi jo koulussa. Keskusta-aate tarttui kotona, sillä Jukka-isä oli mukana kuntapolitiikassa.

Kaikkonen johti keskustanuoria vuosina 1997–2001.

Valtakunnallista kuuluisuutta Kaikkonen sai ensimmäisen kerran syksyllä 1998. Keskustan Uudenmaan piirin nuori puheenjohtaja yritti estää Paavo Väyrysen pääsyn ehdokkaaksi Uudellemaalle.

Väyrysen oli tarkoitus asettua ehdolle Lapissa.

– Paavo piti sitten kuitenkin täysin yllättäen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi asettuvansa ehdolle Uudellamaalla. Ajattelin, että tällainen peli ei vetele, kun toisin on puhuttu ja sovittu, Kaikkonen on perustellut ärhäkkyyttään.

Eduskunnan ovet avautuivat Kaikkoselle 29-vuotiaana vuonna 2003. Kaikkonen keräsi Uudenmaan vaalipiiristä 4 236 ääntä.

Niin kutsuttu Nuorisosäätiö-tapaus loi varjon Kaikkosen ylle.

Kaikkonen peri puolueen entiseltä puheenjohtajalta Matti Vanhaselta vuonna 2003 keskustataustaisen Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan paikan.

Kehittyvien Maakuntien Suomesta leimahtanut vaalirahoituksen likapyykki toi myös Nuorisosäätiön jakamat vaalituet viranomaisten tutkittavaksi.

Kaikkonen sai vuonna 2013 Helsingin käräjäoikeudesta viiden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Puolustusministeriaika toi Kaikkoselle sulan hattuun

Vuodesta 2015 lähtien Kaikkonen on saanut eduskuntavaaleissa yli 10 000 äänen saaliita.

Kaikkonen pyrki keskustan puheenjohtajaksi myös vuonna 2019, mutta hävisi Katri Kulmunille. Kulmunin puheenjohtajakausi jäi lyhyeksi, ja tilalle nousi Annika Saarikko.

Puolustusministeriys Marinin hallituksessa toi sulan Kaikkosen hattuun. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hän keräsi jo miltei 12 700 ääntä – viidenneksi eniten koko Uudellamaalla, vaikka keskusta oli vaalipiirissä vasta kuudenneksi suurin puolue.

Kaikkosen puolustusministerikauden aikana maailma muuttui merkittävästi. Venäjä aloitti suurhyökkäykseen Ukrainaan vuonna 2022. Suomesta tuli seuraavana vuonna Naton jäsen.

Kaikkonen vei lisäksi maaliin suuren hävittäjähankinnan, jota oli valmisteltu vuosia.

Kaikkosen puolustusministeritausta näkyy yhä. Hän esimerkiksi katsoo, että keskustan on syytä tukea kiisteltyä itärajan käännytyslakia.

Kaikkosen mukaan kansakunnalla on oltava oikeus pitää huolta omasta turvallisuudestaan.

Mukavan miehen maineessa

Kaikkonen on mukavan ja huumorintajuisen miehen maineessa. Häntä luonnehditaan pikemminkin pragmaatikoksi kuin suureksi ideologiksi.

Kaikkonen on kertonut ihailevansa poliitikoista esimerkiksi Johannes Virolaista, joka toimi pääministerinä 1960-luvulla.

– Hän oli merkittävä karjalainen heimopäällikkö ja valtiomies, joka teki upean uran kansanomaisella tyylillä, Kaikkonen on sanonut Ylen haastattelussa.

Kaikkonen on kuvaillut itseään ”keskikentän keskustalaiseksi”.

Hän totesi puheenjohtajakisaan lähtiessään, että Suomi tarvitsee vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän turvallisuutta ja vakautta.

– Siltoja rakentavalle ja kansanvaltaiselle keskustalle on tilausta myös tulevaisuudessa.

Oppositioajan hän mainitsi antavan hyvin aikaa puolueen omalle ohjelmatyölle.

– On tärkeää, että puolueessa on analysoitu sitä, miksi kannatus on niin alhaisella tasolla ja tehdyistä virheistä osataan ottaa opiksi, hän sanoi.