Koronaviruspandemian pelättiin lisäävän tehohoitoa ja hengityslaitteiden loppuvan sairaalasta kesken. Siksi kiireetöntä hoitoa ja leikkauksia siirrettiin.
Pelot eivät kuitenkaan toteutuneet, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Saara Jäntti selvitti väitöskirjassaan koronaviruspandemian vaikutuksia ensiavun käyntimääriin, leikkaustoimintaan sekä tehohoidon hoitojaksoihin kolmessa suuressa sairaalassa Suomessa.
Tutkimuksessa olivat mukana Tampereen yliopistollinen sairaala, Mikkelin keskussairaala ja Keski-Suomen keskussairaala.
– Yllättävä tulos tutkimuksessamme oli, että tehohoidon hoitojaksojen määrä väheni koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 verrattuna aiempiin vuosiin. Vuonna 2021 tehohoidon hoitojaksojen määrä oli samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden, Jäntti sanoo tutkimustiedotteessa.
Väitöstutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia kaikista tehohoidossa tutkimusvuosina hoidetuista potilaista oli tehohoidossa koronavirusinfektion vuoksi.
Tutkimuksessa ei ollut mukana HUS, jossa oli paljon koronapotilaita tehohoidossa.
Ensiapukäynnit vähenivät
Koronaviruspandemian aikana ihmisiä neuvottiin välttämään tarpeettomia päivystyskäyntejä. Tämä näkyi ensiavuissa käyntimäärien vähenemisenä.
– Sulkutilan julistamisen jälkeen keväällä 2020 ensiapukäynnit vatsakivun, selkäkivun ja aivovammojen vuoksi vähenivät, Jäntti kertoo.
Käyntimäärät palasivat aiemmalle tasolleen heti sulkutilan päätyttyä.
Päivystyksellisten vatsa- ja selkäleikkausten määrät eivät muuttuneet pandemian takia verrattuna aiempiin vuosiin. Neurokirurgisissa leikkauksissa nähtiin pientä laskua päivystysleikkausten osalta.
Lääketieteen lisensiaatin Saara Jäntin kirurgian ja ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Provision of Acute Care Services During the COVID-19 Pandemic in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa 5. huhtikuuta.