Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vastakkain ovat Joe Biden, 81, ja Donald Trump, 77.

Ehdokasasettelu oli käytännössä selvä jo aiemmin, mutta esivaalien supertiistai sinetöi kaksintaistelun osaan ottajat. Nyt kilpaillaan siitä, kumpi vaihtoehto on amerikkalaisten mielestä vähemmän huono, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Iida Tikka analyysissään.

Amerikkalaiset ovat kauhistelleet ehdokkaiden korkeaa ikää. Lisäksi ihmiset ympäri maailman miettivät, miksi maasta ei löydy pätevämpiä, nuorempia ja työkykyisempiä ehdokkaita.

Koostimme tähän juttuun kuusi tärkeintä syytä, miksi taistelu vallasta käydään tämän kaksikon välillä, vaikka suuri osa amerikkalaisista ei haluaisi presidentikseen kumpaakaan.

1. Maailman vaikutusvaltaisimmat miehet eivät tahdo luopua asemastaan

On luonnollista, että Biden ja Trump kohtaavat uudelleen. Maailman vaikutusvaltaisimmat miehet eivät luovu asemastaan ilman kamppailua.

Tilanne vaaleissa on sikäli erikoinen, että nyt vastakkain asettuu ikään kuin kaksi istuvaa presidenttiä: Biden, joka on hallinnut Yhdysvaltoja kuluneen kauden. Ja Trump, joka on palvellut presidenttinä edellisen kauden, ja jonka useat kannattajat virheellisesti näkevät vuoden 2020 vaalien voittajana. Trump on toistuvasti väittänyt vuoden 2020 vaaleja vilpillisiksi, vaikka näyttöä asiasta ei ole.

Perinteisesti Yhdysvalloissa edelliset vaalit voittanut presidentti edustaa puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa, ja siksi Bidenin on demokraateille luonteva valinta. Trump käy ehdokkaana hyvin heille, jotka katsovat, että vuoden 2020 voitto olisi kuulunut hänelle.

2. Rahalla saa valtaa

Arvioiden mukaan sekä Bidenilla että Trumpilla voi mennä yli miljardi kampanjoihinsa.

On tavallista, että puolueissa menestyvät ehdokkaat, joilla on paljon rahaa tai he kykenevät sitä keräämään. Nuorilla poliitikoilla henkilökohtaista omaisuutta ja varakkaita verkostoja on tavallisesti kertynyt vähemmän kuin vanhemmilla kollegoilla.

Viime aikoina on spekuloitu sillä, että nuoret monimiljonäärijulkkikset saattaisivat käyttää valtaansa myös politiikassa. Esimerkiksi poptähti Taylor Swiftiltä on toivottu kannanottoja Bidenin tai jonkun nuoremman liberaalin ehdokkaan puolesta. Poliittiset kannanotot voivat kuitenkin haitata julkkisten omaa liiketoimintaa, mikä nostaa heidän kynnystään asettua julkisesti oman suosikkiehdokkaansa tueksi.

3. Kaksipuoluejärjestelmä suosii kehäkettuja

Pienpuolueilla on nuorempia ehdokkaita, mutta heillä ei käytännössä ole menestymismahdollisuuksia.

Kun on vain kaksi varteenotettavaa puoluetta, on vain kaksi kehikkoa, jonka sisällä poliitikot voivat edetä.

Kun kyvykäs porukka keskittyy kahteen puolueeseen, he joutuvat odottamaan etenemistään johtopaikoille pitkään ja ovat usein jo saavuttaneet korkean iän päästessään presidenttiehdokkaaksi.

4. Presidentin tulee olla vähintään 35-vuotias

Monesti selitetään, että Yhdysvalloissa “boomerit” ovat muita maita tiukemmin vallan kahvassa, ja nuoremmat polvet eivät saa politiikassa lainkaan tilaa. Vaaleissa eivät kuitenkaan aina pärjää vain ikäloput.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vaaleissa on ollut mukana myös verrattain nuoria ehdokkaita, ja osa heistä on jopa voittanut vaalit. Esimerkiksi demokraattien Bill Clinton ja Barack Obama olivat alle 50-vuotiaita astuessaan virkaan.

Aivan nuorena ehdolle ei kuitenkaan voi asettua, koska perustuslain mukaan Yhdysvaltain presidentin tulee olla vähintään 35-vuotias.

Sen sijaan kongressissa nähdään lähes yksinomaan harmaahapsia. Se johtuu siitä, että kampanjointi on valtavan kallista, edellyttää kokemusta ja verkostoja. Ja kun kerran tulee valituksi, asemansa kongressissa voi säilyttää jopa vuosikymmeniä. Presidentti kuitenkin vaihdetaan vähintään kahdeksan vuoden välein.

5. Päteviä nuoria ehdokkaitakin olisi, mutta heillä ei juuri nyt ole mahdollisuutta

Puolueet eivät etsi joukoistaan vain parasta presidenttiä, vaan ehdokasta joka pääsisi Valkoiseen taloon.

Republikaanien keskuudessa Trump on saanut puolueen kannattajajoukkoon ja jäseniksi uusia ihmisiä. Hän on itse hehkuttanut hiukan liioitellen saavuttaneensa aseman, jossa voisi vaikka ampua ihmisen keskellä New Yorkia, ja kannattajat silti vain hurraisivat hänelle.

Voidaan myös ajatella, että Trump on ehdokas siksi, että hänen intohimoiset kannattajansa ovat innokkaita äänestämään esivaaleissa.

Esivaaleissa Trumpin vastaehdokkaana on nähty monia lasikattoja rikkonut Nikki Haley. Hän on nuorehko keski-ikäinen intialaistaustainen nainen, jolla ei kuitenkaan näissä esivaaleissa ollut mahdollisuuksia.

Biden puolestaan on demokraattien ehdokas siksi, että hän itse haluaa olla. Yleensä istuvaa presidenttiä kannata haastaa, minkä varteenotettavat vastaehdokkaat tietävät.

Lisäksi Biden on voittanut Trumpin jo kerran, joten sikäli ei ole syytä vaihtaa ehdokasta.

6. Valkoinen vanha mies vastaa yhdysvaltalaista mielikuvaa vallankäyttäjästä

Valkoiset miehet ovat käyttäneet valtaa Yhdysvalloista maan historian alusta asti.

Ajan saatossa on vakiintunut ajatus siitä, että valkoinen politiikassa meritoitunut mies pääsee presidentiksi uran loppuhuipennuksena, kun hän on kerryttänyt riittävästi kokemusta ja arvovaltaa.

Mielikuva on kuitenkin murroksessa. Barack Obama osoitti, että presidentti voi olla musta. Donald Trump sen sijaan osoitti, että presidentti voi käyttäytyä impulsiivisesti ja vääristellä totuutta. Muitakin merkkejä muutoksesta on.

Vuoden 2020 demokraattien esivaaleissa oli ehdolla naisia, nuoria, mustia ja seksuaalivähemmistöjä, joita moni kentällä olisi mielellään kannattanut. Esivaaliäänestäjät kuitenkin kenties pitivät valkoista kokenutta miestä turvallisempaa valintana Trumpin vastaehdokkaaksi.

Juttua varten haastattelun antoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden, Turun yliopiston tutkijatohtori Oscar Winberg ja Yhdysvaltain vaaleja seuraava Kauppalehden toimittaja Tuomo Hyttiseltä.