Turkin ja Kreikan suhteissa on runsaassa vuodessa menty sotapuheista rauhan ja yhteistyön viesteihin. Mutta on epäselvää voivatko maat ratkaista monet kiistansa, kauniista sanoista huolimatta.
Joulukuun alussa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis tapasivat Ateenassa.
Turkin ja Kreikan suhteita on välillä valjastettu vaalikampanjan välineeksi, mutta kun johtajat kohtasivat molemmat olivat varmistaneet mandaattinsa vaaleissa, mikä helpotti keskusteluja.
Kreikan nopea apu Turkille helmikuun 2023 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen vaikutti jo aiemmin myönteisesti tunnelmaan.
Ukrainan kriisi ja Gazan sota ovat myös saattaneet lisätä halua rauhoittaa tilannetta maiden välillä.
Presidentti Erdoğan puhui Ateenassa Egeanmerestä rauhanmerenä. Johtajat lupasivat lisätä kauppaa ja lupasivat hakea ratkaisuja maiden kiistoihin neuvottelemalla.
Turkki ja Kreikka ovat myös sopineet luottamusta lisäävistä toimista, kuten yhteisistä sotaharjoituksista.
Ilmatilaloukkaukset loppuivat
Viime aikoina onkin ollut rauhallisempaa myös aivan konkreettisesti, kertoo professori Konstantinos Filis Kreikan Amerikkalaisesta korkeakoulusta.
– Viime vuoden huhtikuun jälkeen ei juurikaan ole esiintynyt ilmatilaloukkauksia eivätkä turkkilaiskoneet ole lentäneet Kreikan saarten yli, Filis sanoo puhelinhaastattelussa.
Hän johtaa Amerikkalaisen korkeakoulun yhteydessä toimivaa kansainvälisten asioiden instituuttia. Hän on myös mukana turkkilaisten ja kreikkalaisten vuoropuhelua edistävässä ryhmässä.
”Mahdotonta neuvotella saarten asemasta”
Filisin mukana isot ongelmat on tässä vaiheessa päätetty jättää sivuun, mutta niitä riittää. Esimerkiksi osa ilmatilaloukkauksista selittyy sillä, että Turkki ja Kreikka ovat erimielisiä Kreikan ilmatilan rajoista.
Maat ovat myös erimielisiä muun muassa mannerjalustan ja talousvyöhykkeiden rajalinjoista. Kiista liittyy tiiviisti siihen, kuka saa päättää öljyn ja kaasun etsinnästä merialueilla.
Turkin mielestä osa Egeanmeren pienistä kreikkalaisista saarista sijaitsee niin sanotulla harmaalla vyöhykkeellä, eli niiden asema on epäselvä.
Itäisen Egeanmeren saaret pitäisi Turkin mukaan demilitarisoida, koska Kreikka on sen mielestä tuonut niille aseita kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Kreikka kiistää sopimusrikkomukset.
– Ei löydy kreikkalaista hallitusta, joka voisi neuvotella saarten demilitarisoinnista ja niiden asemasta. Pitäisi neuvotella siitä voiko kreikkalaisesta saaresta tulla osa Turkkia, eikä se ole mahdollista, professori Konstantinos Filis pohtii.
Erdoğan uhkasi yllätyshyökkäyksellä
Vielä vajaat puolitoista vuotta sitten Erdoğan varoitti, että Turkki saattaa hyökätä yllättäen jonakin yönä.
Erdoğan on myös muistuttanut, että Turkilla on ohjuksia, joilla se voisi iskeä Kreikan pääkaupunkiin Ateenan.
Vaikka sotapuheet ovat nyt tauonneet lähes täysin, Erdoğan muisteli viime viikonloppuna jälleen kuinka ”kreikkalaiset työnnettiin mereen” Izmiristä Turkin länsirannikolla. Turkkilaiset joukot valtasivat kaupungin kreikkalaisilta sata vuotta sitten käydyssä sodassa.
Turkin ja Kreikan välillä konfliktien historia
Osmanivaltion romahtaessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kreikka otti haltuunsa alueita Länsi-Turkissa. Turkki karkotti kreikkalaisjoukot.
Maat ajautuivat myös mukaan Kyproksen konfliktiin. Turkki otti haltuunsa Pohjois-Kyproksen, kyproksenkreikkalaisten vallankaappausyrityksen jälkeen vuonna 1974.
Viime vuosina maiden kiistat ovat liittyneet Egeanmeren saarten asemaan ja talousvyöhykkeiden rajoihin Välimerellä. Mailla on osin päällekkäisiä vaatimuksia, jotka vaikuttavat öljyn ja kaasun etsintään.
Erdoğan osallistuu maaliskuun lopun paikallisvaalien kampanjointiin. Jyrkän kansallismieliset puheet liittyvät vaaleihin.
– Olettakaamme, että tämä oli yksittäistapaus, eikä tällaista puhetta ole luvassa lisää, Konstantinos Filis pohtii.
Ruotsin Nato-jäsenyys vaikuttaa asekauppaan
Ruotsin Nato-jäsenyyden yllättävänä sivutuotteena asevarustelu itäisellä Välimerellä on saamassa lisävauhtia.
Hyväksyttyään Ruotsin Nato-jäsenyyden Turkki on saamassa luvan ostaa 40 F-16-hävittäjää Yhdysvalloista ja lisäksi noin 80 sotilaslentokonetta modernisoidaan.
Osana Joe Bidenin hallinnon kokoamaa pakettia Kreikka voi puolestaan ostaa Yhdysvalloilta enimmillään 40 uudempaa F-35-hävittäjää.
– Täällä on käynnissä uusi varustelukierre. Ihanteellisessa maailmassa nämä rahat käytettäisiin koulutukseen ja terveydenhuoltoon, Konstantinos Filis sanoo.
Hän kuvailee Kreikan ajattelua, jossa historian ajatellaan osoittavan, että sotilaallinen voima on se, mitä Turkki kunnioittaa.
Kahden Nato-maan välinen sota kuulostaa sinänsä mahdottomalta.
– Ei täällä uskota, että Turkin ja Kreikan välillä syntyisi sotilaallinen yhteenotto, mutta jotta Turkki voidaan pitää aisoissa joudumme aseistautumaan.
Kreikkalaisen Kathimerini-lehden mukaan mukaan Turkin F-16-kauppoja koskevaan päätökseen sisältyy kirjaus, jonka mukaan hävittäjätoimitukset voidaan keskeyttää. Ehto voisi laueta, jos koneita käytetään Kreikan häiriköintiin, kuten lentämällä Egeanmeren kreikkalaisten saarten yllä.
Turkin puolustusministeriö on kiistänyt tiedot erityisehdoista.
Trumpin vaalivoitto voisi lisätä epävarmuutta
Yksi kysymysmerkki on mitä tapahtuu, jos Donald Trump valitaan uudestaan Yhdysvaltain presidentiksi marraskuun vaaleissa.
Trump vaikutti ensimmäisellä presidenttikaudellaan välillä lähes ihastuneelta presidentti Erdoğaniin, jonka kerrotaan saaneen helposti puheluitaan läpi Trumpille. Erdoğan onnistui myös puristamaan myönnytyksiä Trumpilta.
Turkin kannalta merkittävä voitto tuli syksyllä 2019 , kun Trump kompuroi suostumaan käytännössä Turkin maajoukkojen hyökkäykseen Koillis-Syyrian kurdijohtoista hallintoa vastaan.
– Trumpilla näyttää olleen erikoissuhde Erdoğaniin ja muihin yksinvaltaisiin johtajiin, Filis sanoo.
Professori Filis muistuttaa, että Trumpin politiikka ei kuitenkaan ollut johdonmukaista.
Trumpin valtakaudella alkoi Kreikan ja Yhdysvaltain strateginen vuoropuhelu. Trump uhkasi myös Turkkia pakotteilla yhdessä vaiheessa. Taustalla oli kiista Turkissa vangitusta yhdysvaltalaisesta pastorista, joka sittemmin vapautettiin.
Isot kiistakysymykset vaikea ratkaista kahdenkesken
Konstantinos Filis uskoo, että Turkki ja Kreikka voivat lisätä yhteistyötään muun muassa turismissa, energia-alalla ja työssä ilmastonmuutosta vastaan.
– Isot kiistakysymykset eivät kuitenkaan ratkea kahdenvälisissä neuvotteluissa. Nämä kiistat olisi vietävä Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen tai sitten tarvitsemme ihmeen, enkä usko ihmeisiin kansainvälisessä politiikassa, professori Konstantinos Filis sanoo.