Tämän päivän poliitikko ei missään nimessä halua olla tylsä. Onkin parempi olla räväkästi väärässä kuin perustellusti oikeassa, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.
Tekstissä oppineisuutta ja lukeneisuutta leimataan halventavalla sanavalinnalla. Lisäksi väite väärässä olemisen paremmuudesta jää ilman tekstinsisäistä perustelua.
Sanat ”tylsä” ja ”räväkästi väärässä” eivät ainoastaan kuvaa oppineisuutta tai poliitikkojen toimintaa, vaan leimaavat ne halventavasti ja ohjaavat lukijaa suhtautumaan niihin kielteisesti. Mekanismi toistuu otsikossa ja tekstin alussa, joten pisteytys on 2.
”Oppineisuus on tylsä asia, ja siksi somepoliitikot ovat mieluusti räväkästi väärässä ”
”Oppineisuus ja lukeneisuus ovat nykymaailmassa tylsiä asioita. ”
Keskeinen johtopäätös, että väärässä oleminen on parempi kuin perustellusti oikeassa oleminen, jää koko tekstissä paljaaksi väitteeksi: tekstissä ei anneta sen tueksi perustelua, esimerkkiä, kokemusta, vertailua, havaintoa tai lähdeattribuutiota. Edeltävä väite poliitikon tylsyyden välttämisestä kuvaa oletettua mieltymystä, mutta ei perustele tätä arvottavaa johtopäätöstä.
”Tämän päivän poliitikko ei missään nimessä halua olla tylsä. Onkin parempi olla räväkästi väärässä kuin perustellusti oikeassa, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan. ”