DES MOINES, HELSINKI ”Nikki Haley on kutsunut kommunistista Kiinaa hyväksi ystäväksemme”, ”Demokraatit, Wall Streetin lahjoittajat ja globalistit rakastavat Haleyta”, ”Haley on globalisti. Minä asetan Yhdysvallat etusijalle”.
Muun muassa tällaisia väitteitä republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä entinen presidentti Donald Trump kampanjaväkineen on tuutannut julkisuuteen viime aikoina, kun hänen vastaehdokkaansa Nikki Haleyn kannatus on kivunnut.
Trump näyttääkin nyt pitävän Haleyta varteenotettavimpana vastaehdokkaanaan, kun republikaanien esivaalit maanantaina alkavat.
Valtakunnallisissa mielipidekyselyissä Trump on edelleen ylivoimainen ykkönen, mutta Haley on kirinyt lähes kannoille New Hampshiren osavaltiossa.
Katso videolta, mitä äänestäjät ajattelevat Des Moinesissa Iowassa:
Trump on reagoinut Haleyn nousuun väittämällä kyselyjä väärennetyiksi. Truth Social -yhteisöpalvelussaan hän kutsui Haleyta – presidenttikautensa YK-lähettilästä, Etelä-Carolinan entistä kuvernööriä ja liikenaista – tälle keksimällään haukkumanimellä Birdbrain, lintuaivo, kertoo brittilehti The Guardian.
Esivaalit alkavat 15. tammikuuta Iowasta, ja heti toisena on vuorossa New Hampshire 23. tammikuuta. Viimeiset esivaalit järjestetään 8. kesäkuuta, eli silloin jokainen osavaltio ja territorio on saanut valittua omat presidentin valitsijamiehensä.
Valitsijamiehet valitsevat puolueensa presidenttiehdokkaan kansallisissa puoluekokouksissa. Republikaanit pitävät kokouksensa heinäkuussa ja demokraatit elokuussa.
Kakkossijallakin voi olla merkitystä
Trumpin etumatka kilpailijoihinsa on niin suuri, että sen kurominen kiinni vaikuttaa lähes mahdottomalta.
Floridan kuvernööri Ron DeSantis, 45, ja Haley, 51, kilpailevat kyselyjen mukaan kakkossijasta kaukana Trumpin takana. Molempien kannatus on runsaat kymmenen prosenttia, kun Trumpilla se on yli 60 prosenttia.
Joissakin kansallisissa kyselyissä Haley oli tammikuun 12. päivänä kakkonen, toisissa DeSantis.
Kakkossijaa kisassa ei pidetä kuitenkaan merkityksettömänä, kirjoittaa muun muassa uutiskanava NBC. Jotkut Trumpille vaihtoehtoa etsivät republikaanit ovat kertoneet NBC:lle panostavansa siihen, että joku vastaehdokkaista nousisi vahvaksi kakkoseksi.
Jos Trumpin tielle nousisivat lukuisat häntä vastaan nostetut oikeusjutut tai hänen 77 vuoden ikänsä, toiseksi sijoittuneella olisi parhaat mahdollisuudet tulla valituksi republikaanien ehdokkaaksi.
The Economist -lehti toteaa, että oikeusprosessit vievät aikaa Trumpin kampanjoinnilta ja on jopa mahdollista, että äänestäjät tympiintyvät häneen oikeudenkäyntien aikana.
Merkitystä on myös sillä, vetäytyvätkö jotkut ehdokkaat kesken esivaalikampanjan, jolloin heidän tukijansa siirtyisivät jonkun muun ehdokkaan taakse, huomauttaa uutiskanava ABC. Vastikään vetäytyi kova Trumpin kriitikko Chris Christie. Suurempi merkitys olisi, jos DeSantis tai Haley jättäisi leikin kesken.
Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että Trump vetäytyisi, Iowassa ja New Hampshiressa tehdyt mielipidekyselyt viittaavat siihen, että hänen tukijoidensa enemmistö valitsisi DeSantisin tai liikemies Vivek Ramaswamyn.
Ja jos Trumpista tulisi presidentti, osa ehdokkaista voi toivoa lohdutuspalkinnoksi paikkaa Trumpin hallinnossa, The Economist arvelee.
Trump jäi sivuosaan väittelyssä
Esivaalien lähestyessä Trump on kritisoinut entistä enemmän Haleyta, kun aikaisemmin tärkein kohde oli DeSantis.
DeSantis on kuitenkin saanut tuta Trumpin suuttumuksen siitä, että lähti Trumpin vastaehdokkaaksi, vaikka Trump tuki aikoinaan DeSantisia kuvernööriksi. Trump on väittänyt DeSantisia mitättömyydeksi ja antanut tyylinsä mukaisesti tällekin haukkumanimen, DeSanctimonious.
10. tammikuuta Iowassa pidetyssä vaaliväittelyssä DeSantis ja Haley jättivät sen sijaan Trumpin vähälle huomiolle ja hyökkäsivät toisiaan vastaan.
Kumpikin lähinnä valitti sitä, ettei Trump tullut mukaan väittelyyn, vaan puhui samaan aikaa toisaalla. Trump ilmoitti jo elokuussa, ettei hän osallistu esivaaliväittelyihin, koska ihmiset tuntevat hänet jo.
DeSantis ja Haley syyttivät toisiaan huonosta johtajuudesta. Haley arvosteli DeSantisia tuhlailevasta presidenttikampanjasta ja kysyi, miten pystyy johtamaan maata, jos ei pysty johtamaan kampanjaa.
DeSantis oli presidentinvaalien ehdokasasettelun alkumetreillä yksi ennakkosuosikeista, mutta hänen kannatuksensa on kutistunut voimakkaasti.
Kiistaa tuli myös Ukrainan tukemisesta. DeSantis väitti Haleyn pitävän Yhdysvaltoja globalistina, jolla on loputtomasti varoja.
DeSantis edustaa republikaanien oikeaa laitaa, ja häntä on kuvattu hillitymmäksi ja nuoremmaksi versioksi Trumpista. Floridassa hän on runnonut läpi konservatiivisia lakeja muun muassa abortti- ja koulupolitiikassa ja julistanut, että ”Floridassa woke-ideologia kuolee”.
Myös Haley on abortin vastustaja, markkinatalouden kiivas kannattaja ja ulkopolitiikassa tiukan linjan edustaja, mutta verraten maltillinen republikaani. Hän on intialaissiirtolaisten tytär ja alun perin sikhi, joka on kääntynyt kristityksi.
Bidenilla ei varteenotettavaa haastajaa
Demokraatit aloittavat esivaalinsa republikaaneja myöhemmin, 23. tammikuuta New Hampshiressa.
Presidentti Joe Biden on vieläkin selvempi ennakkosuosikki kuin Trump republikaanisessa puolueessa.
Bidenille esivaalikauden keskeinen haaste on saada liikkeelle ne demokraattien tukijat, jotka pitävät hänestä ja katsovat hänen onnistuneen presidenttinä, mutta eivät ole vakuuttuneita siitä, että hänen pitäisi pyrkiä toiselle kaudelle, sanoo tutkija John Shaw Etelä-Illinoisin yliopiston artikkelissa.
81-vuotiaalla Bidenilla on toki kaksi haastajaa, 71-vuotias kirjailija ja poliitikko Marianne Williamson sekä 54-vuotias edustajainhuoneen jäsen, liikemies Dean Phillips.
Williamson pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi jo vuonna 2020, mutta vetäytyi heikon kannatuksen vuoksi.
Dean Phillips on kolmannen kauden kongressiedustaja ja multimiljonääri, joka pitää Bidenia hyvänä presidenttinä mutta liian vanhana jatkamaan.