Presidentin tehtävä on ylläpitää rauhaa ja vakautta Suomessa ja maailmalla, vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson linjasi tiistaina Ylen presidenttitentissä.
Ylen joulukuun kannatusmittauksessa Andersson sijoittui kuudenneksi viiden prosentin kannatuksellaan.
”Omat arvot vahvana mielessä”
Andersson esitti tentin alussa pitämässään puheessa huolensa Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksista.
Hän kertoi itse tahtovansa olla presidentti myös niille, jotka tänä päivänä kokevat olevansa muita vähempiarvoisia.
Andersson onnistui rakentamaan teknisesti taitavan kaksikielisen puheen, jossa hän otti katsekontaktin kameraan ja puhutteli suoraan yleisöä.
Vihreiltä ja ”punaisuudesta” irtisanoutuneelta Pekka Haavistolta hän kalasteli kannatusta muistuttamalla, että juuri nyt omat arvot tulee pitää vahvana mielessä.
Suomen ulkopolitiikan kärjessä tulisi Anderssonin mukaan olla ihmisoikeudet, kansainvälinen oikeus, rauha sekä ilmastokriisin torjuminen.
Selvillä kannoilla on helppo erottautua
Vaaleissa, joissa moni ehdokas pyrkii selviämään tentistä toiseen ottamatta kantaa ja pitämään kielen keskellä suuta, on Anderssonin selkeys piristävää.
Hän tarjosi vaihtoehtoja ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja esitti omia vahvoja ja konkreettisia näkemyksiään.
Andersson puolusti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja johdonmukaisuutta ulkopolitiikassa. Voimapolitiikan ei saa antaa hallita.
Hänen mukaansa Suomen tulisi uskaltaa kritisoida äänekkäämmin myös muita Nato-maita esimerkiksi ihmisoikeusongelmista.
Tiukka kanta Anderssonilla on myös Gazan tulitauon vaatimisesta, ja hän voisi presidenttinä itsekin olla yhteydessä asiasta Israelin hallitukseen.
Presidentti Sauli Niinistön linjalle Andersson tarjoaisi omien sanojensa mukaan jatkumoa omin painotuksin.
Koko kansan presidenttiyttä vaikea perustella
Andersson pyrkii Suomen johtoon kampanjasloganilla ”koko kansan presidentti”. Sen voi ajatella sopivan hänelle yhtä huonosti kuin ”työväen presidentin” Niinistölle aikoinaan.
Kiemurtelua olikin havaittavissa, kun Andersson joutui perustelemaan presidentiksi ponnistamista poliittisen arvokentän marginaalista.
Hänen mukaansa puhe pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta yhdistää suomalaisia ja yhtenäisyyttä maahan tässä ajassa juuri tarvitaan. Suomalaiset ovat iloisia veronmaksajia, hän sanoi.
Heti perään Andersson lisäsi kuitenkin hallituksen tekevän jakavaa politiikkaa.
Andersson oli epämukavuusalueellaan myös puheen kääntyessä oman puolueen Nato-kantaan. Kysymys repi vasemmistoliittoa laajalti toissa keväänä ja Andersson itse toimi sovittelijana kahden tulen välissä.
Omanlaisenaan lapsuksena voi pitää sitä, että Andersson kertoi toivoneensa, ettei Naton ydinaseiden sijoittelusta olisi tarvinnut puhua niin paljon.
Presidentin ja hallituksen työnjako toimii
Andersson olisi presidenttinä valmis luopumaan oikeudesta nimittää oikeuskanslereita ja Suomen pankin pääjohtajia. Myöskään presidentin oikeus armahtaa vankeja ei kuulu hänen mukaansa enää tähän aikaan.
Muilta osin hän pitää hieman yllättäenkin presidentin, hallituksen ja eduskunnan työnjakoa toimivana.
Anderssonin kanta on aikaisemmin ollut se, että hallituksen valtaa voisi kasvattaa ja presidentin oikeuksia vähentää. Vasemmistonuoret on ollut valmis jopa luopumaan koko presidentti-instituutiosta.
Andersson esitti kuitenkin huolensa siitä, että eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ei säädetä perustuslaissa.
Niinistön kaudella asiat ovat sujuneet hänen mukaansa tältä osin hyvin, mutta tiedonsaannin ei pidä riippua vain hallitsijan hyvästä tahdosta.
Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon kello 23 asti.