Reilu enemmistö suomalaisista näkee Suomen lähitulevaisuuden suurimmaksi uhaksi kyberhyökkäykset ja tietomurrot, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämä tuore kyselytutkimus.

Vastanneista 82 prosenttia pitää kyberhyökkäyksiä ja tietomurtoja erittäin tai melko vakavana uhkana. Toisella sijalla on Venäjän poliittinen ja sotilaallinen painostus, jota pitää uhkana 79 prosenttia.

Näiden jälkeen merkittävimpiä uhkia ovat kansainvälinen rikollisuus ja jengiytyminen (74 prosenttia), sosiaalinen eriarvoisuus (68 prosenttia) ja Suomen velkaantuminen (67 prosenttia).

Yli 55 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että myös talouskriisi, energian riittävyys ja hinta, hallitsematon muuttoliike Suomeen sekä ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat kuuluvat merkittäviin uhkatekijöihin.

Vähiten ollaan huolissaan Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta ja sitoutumisesta kansainvälisiin kriiseihin. Vastanneista 25 prosenttia pitää tätä erittäin tai melko vakavana uhkana.

Lähes kaikki uhat koetaan nyt suuremmiksi kuin vuoden 2022 alussa. Huomattavasti suurempi osa pitää esimerkiksi Venäjää aiempaa suurempana uhkana.

Tuloksia tulkittaessa on syytä muistaa, että edellinen tutkimus tehtiin kolme viikkoa ennen, kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tutkimuksessa huomautetaan.

Naisten vastauksissa korostuvat esimerkiksi ilmastonmuutos, epidemiat ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Miesten vastauksissa korostuvat hallitsematon muuttoliike ja kansainvälinen rikollisuus.

Puolueiden kannattajista kaikki sijoittavat kyberhyökkäykset viiden suurimman uhan joukkoon. Myös Venäjä on viiden kärjessä kaikilla muilla paitsi vasemmistoliiton kannattajilla.

Hallituspuolue perussuomalaisten kannattajat pitävät erityisesti kansainvälistä rikollisuutta ja hallitsematonta muuttoliikettä suurempina uhkina kuin muut puolueet.

Oppositiopuolueista (SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto) kaikki pitävät sosiaalista eriarvoisuutta yhtenä suurimmista uhista. Eriarvoisuus on suurin uhkatekijä SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien listoilla.

Tutkimukseen osallistui 1 070 18-79-vuotiasta suomalaista 1.-7. joulukuuta 2023. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.