Vuodesta 2024 tulee kaikkien aikojen vaalivuosi. Vaalit käydään 40 maassa, joissa asuu yhteensä 3,2 miljardia ihmistä, uutistoimisto Bloomberg uutisoi. Vaaleja käyvät maat muodostavat 42 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

Vaalivuosi 2024 on merkittävä myös maailmanpolitiikan myrskyisän tilanteen takia. Suurvaltojen lisäksi vaaleja järjestetään esimerkiksi Taiwanissa ja Moldovassa, jotka pienestä koostaan huolimatta ovat merkittäviä maailmanpolitiikan näyttämöllä.

Kaikki ensi vuonna järjestettävät vaalit eivät ole vapaita. Esimerkiksi Venäjän ja Venezuelan presidentinvaalit käydään turvallisuuskoneistojen tiukassa puristuksessa.

Listasimme historiallisen vaalivuoden tärppejä.

Yhdysvallat: Trumpin toinen tuleminen?

Yhdysvaltain presidentinvaalit käydään 5. marraskuuta. Vaalien merkitystä on vaikea liioitella: maailman rikkain valtio muodostaa sotilasliitto Naton selkärangan ja vaikuttaa kaupankäynnin ja sotilasvoiman merkeissä kaikkialla.

Esimerkiksi Nato-yhteistyöhön tai Ukrainan tukemiseen voi kuitenkin olla luvassa muutoksia, jos republikaanien todennäköisin presidenttiehdokas Donald Trump voittaa demokraattien todennäköisimmän ehdokkaan, presidentti Joe Bidenin.

Edellisellä vaalikaudellaan Trump vei Yhdysvaltoja eristäytyneempään ja protektionistisempaan suuntaan muun muassa uhkailemalla kauppasodilla ja eroamalla Pariisin ilmastosopimuksesta. Istuva presidentti Biden sitoutui vaikuttamaan maailmannäyttämöllä, esimerkiksi tukemalla Ukrainaa ja edesauttamalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

Jos Trump valitaan uudelleen, voi Yhdysvaltain rooli maailmanpolitiikassa muuttua taas vuosien ajaksi.

Aasia: Intia ja Taiwan tienristeyksissä

Maailman väkirikkaimmassa demokratiassa Intiassa valitaan parlamentin alahuoneen Lok Sabhan edustajat huhti-toukokuun aikana käytävissä vaaleissa.

Tärkeimmät kilpakumppanit ovat nykyisen pääministerin Narendra Modin hallituskoalitio, oikeistolainen National Democratic Alliance ja oppositiopuolueiden koalitio, vasemmistolainen Indian National Developmental Inclusive Alliance (INDIA). INDIA-koalitiota johtaa kongressipuolueen Mallikarjun Khargen.

Modin BJP-puolueen hallinnon alla Intia on ottanut aikaisempaa nationalistisemman vireen. Modi korostaa hindujen asemaa lukuisten eri väestöryhmien maassa. Modin tiukempi ote on huomattu myös ulkomailla: viime kuukausina Intia joutui vastaamaan Yhdysvaltojen ja Kanadan syytöksiin Intian yhteyksistä sikhiseparatistien salamurhahankkeisiin Pohjois-Amerikassa. Tuoreeltaan Modin hallintoa syytettiin toimittajien vakoilusta hakkerointiohjelmalla.

INDIA-koalitio tarjoaa vaihtoehdoksi perustuslain varjelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eri väestöryhmien tasa-arvoisuutta.

Kasvava talousmahti Intia on tärkeässä välissä ”idän ja lännen” suhteen: se haluaa säilyttää suhteensa sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään.

Ihmiset suuntaavat vaalikoppeihin massiivisessa mittakaavassa myös 279 miljoonan asukkaan Indonesiassa, 170 miljoonan asukkaan Bangladeshissa ja 241 miljoonan asukkaan Pakistanissa.

Pieni Taiwanin saarivaltio äänestää alkuvuodesta presidentinvaaleissa. Vaaleja määrittelee maan suhde Kiinaan, joka näkee saaren olevan osa itseään. Vastakkain ovat Kiinaan epäilevästi suhtautuvan DPP-puolueen gallupeja johtava William Lai ja Kiinaan suopeammin suhtautuva Kuomintangin Hou Yu-ih.

Eurooppa: Nouseeko laitaoikeisto parlamenttivaaleissa?

Myös Euroopassa riittää vaalijännäreitä. Ensimmäiset Brexitin jälkeiset EU-parlamenttivaalit käydään 9. kesäkuuta.

Laitaoikeisto on ollut nousussa ympäri unionia. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia Brysselin parlamentin penkkijakoon.

Aikaisemmin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä on pyörittänyt Brysseliä yhteistyössä sosiaalidemokraattisen S&D:n kanssa.

Nyt EPP voi saada uuden selkänojan euroskeptisiä puolueita kokoavasta ECR:stä.

EU-jäsenmaissa valitaan myös omia päättäjiä. Suomi päättää tammi-helmikuussa uudesta, ensimmäisestä Nato-ajan presidentistä. Pohjoismaista myös Islannissa käydään presidentinvaalit kesäkuussa.

EU:n sydämessä Belgiassa valitaan uusi hallitus, kuten myös Itävallassa. Romaniassa järjestetään todennäköisesti ennenaikaiset parlamenttivaalit ensi vuoden aikana.

Brexitin kautta omille teilleen lähteneessä Britanniassa konservatiivipääministeri Rishi Sunak on kertonut järjestävänsä ennenaikaiset vaalit joko keväällä tai syksyllä. Konservatiivien sisäisten valtataisteluiden värittämä 13-vuotinen valtakausi voi päättyä, jos Labourin Keir Starmer saa britit uskomaan työväenpuolueen visioon maan kurssista.

Venäjän vaikutusyrityksistä kärsivä Moldova äänestää uuden presidentin kevään aikana. Nykyinen presidentti, länsimyönteinen Maia Sandu hakee jatkokautta. Kilpakumppaniksi on ilmoittautunut venäjämielinen Renato Usatîi. Kreml seuraa Moldovan vaalikamppailua tarkalla silmällä.

Venäjän vaikuttamisyrityksiin pitänee varautua myös EU-jäsenehdokas Georgian lokakuisissa parlamenttivaaleissa.

Venäjä: Putinin performanssi

Ensi vuoden kenties ennustettavimmat presidentinvaalit käydään maaliskuussa Venäjällä. Presidentti Vladimir Putin hakee jatkokautta, ja mitä todennäköisimmin sen myös saa.

Vaikka Kreml pitäisikin huolen Putinille myönteisestä vaalituloksesta, avoimia kysymyksiä liittyy Putinin kampanjointiin ja vaalien herättämään kansalaiskeskusteluun. Onnistuvatko Kremlin valvontakoneistot hiljentämään kaikki pakotteiden, aivovuodon ja sotatappioiden herättämät sivuäänet?

Myös muun muassa näissä maissa äänestetään ensi vuonna: