Tämän syksyn koronaepidemia vaikuttaa yllättäneen terveydenhuollon housut kintuissa. Epidemia oli jo käynnissä, kun koronarokotuksia riskiryhmille vasta käynnistettiin.
Koronarokotteet saapuivat Suomeen kuitenkin jo syyskuussa. THL:n ohjeistuksen mukaan hyvinvointialueet olisivat voineet harkintansa mukaan aloittaa hauraimpien riskiryhmien rokottamisen jo huomattavasti aiemmin
Turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä alleviivaa, että THL oli syyskuun lopulla liikkeellä etukenossa.
– Ohjeistuksella ennakoitiin sitä, että koronatapausten määrä oli lähtenyt lievään nousuun. Korostettiin, että rokottaa voi alkaa jo aikaisemmin.
Yle uutisoi aiemmin tänään, että THL myöntää rokotusten käynnistyneen myöhässä.
Rokotukset jääneet muun kiireen alle hyvinvointialueilla
Lapin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan tilanne on harmittava ja itsetutkiskelun paikka terveydenhuollon viranomaisille.
– Rokotteethan saapuivat Suomeen jo syyskuussa. Eli meillä olisi ollut valmius aloittaa rokotukset jo syyskuun lopussa ja jatkaa lokakuussa.
Infektiolääkäri myös muistuttaa, että rokottaminen on resurssien näkökulmasta pienempi ponnistelu.
– Jos tartuntoja tulee paljon, se kuormittaa terveydenhuoltoa.
Broaksen mukaan Lapin hyvinvointialueen infektiontorjuntayksikkö tiedotti jo lokakuussa, että väestöä pitää ryhtyä rokottamaan.
– Muut kiireet ja kaikki hyvinvointialueen uusi toiminta varmaan on ajanut edelle, Lapin infektioylilääkäri Broas pohtii.
Rokottavasta henkilökunnasta on pulaa
Myöskään Kymenlaaksossa ei käynnistetty rokotuksia aikaistetusti. Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan mukaan keskeisimpinä syinä olivat henkilökunnan puute, sekä se että koronarokote on suunniteltu annettavaksi influenssarokotteen yhteydessä.
Massarokotukset Kymenlaaksossa aloitetaan marraskuun puolivälissä, jolloin henkilökuntaa saadaan enemmän käyttöön.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella hauraimmassa asemassa olevia on alettu rokottaa lokakuun puolivälissä.
Rokotuksista vastaavan ylilääkärin Marianne Wallinin mukaan rokotuspartiot ovat hoitaneet rokotuksia muun muassa hoivakodeissa. Välttämättä kaikkiin hoivakoteihin ei kuitenkaan ole ennätetty ennen laajamittaisempien rokotusten alkamista.
– On hyvin vaikea arvioida miten epidemia etenee. Meillä on myös kaikki muut oireet ja sairaudet hoidettavana, niin emme voi sitoa valtavasti resursseja rokotuksiin, toteaa terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja Tuomo Nieminen.
Korona-aaltoja ei pystytä ennustamaan
STM:n Taneli Puumalaisen mukaan korona-aaltojen ajoitusta ei pystytä tarkkaan ennakoimaan, ja siksi koronarokotukset eivät tänä syksynä osuneet ihan kohdilleen. Käynnissä oleva epidemia voi kuitenkin kestää useita kuukausia.
– Eli kyllä näilläkin rokotuksilla tulee suojaa ja vaikutusta olemaan.
Puumalainen myös muistuttaa vanhoista hyväksi havaituista keinoista. Käsihygienia kuntoon, kasvomaskit riskiryhmäläisille mikäli liikkuu ruuhkaisissa paikoissa, ja nuhaisena jäädään kotiin potemaan.