Iso uutinen, toivoa ja pienimuotoinen romahdus.
Tätä kaikkea oli valtionyhtiö Finnairin perjantai.
Yhtiö ilmoitti 600 miljoonan euron osakeannista, mikä tarkoittaa suomennettuna seuraavaa: Finnair pyytää nykyisiltä omistajiltaan 600 miljoonan lisärahoitusta, jolla se vahvistaa talouttaan.
Ison palan vahvistuksesta tarjoaa valtio eli veronmaksajat.
Valtio omistaa noin 56 prosenttia Finnairista ja osallistuu samassa suhteessa vahvistustalkoisiin, eli sen osuus on 335 miljoonaa euroa.
Valtion omistusosuus Finnairista ei kasva, vaan summalla kuitataan velkaa, jota Finnair otti valtiolta koronakriisistä alkaneen kurimuksen aikana.
Valtio pelastaa
Valtio on ojentanut kättään Finnairille 2020-luvun kriisialun aikana taajaan – yhteensä 1,3 miljardin euron edestä, laski valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto perjantaina.
Mukana on edellämainittu velka, toisen velan takaus ja yksi osakeanti heti koronakriisin alussa.
Veronmaksajien kannalta keskeinen kysymys on, miten paljon yhteistä rahaa Suomen ainoan oman lentoyhtiön tukemiseksi on kannattavaa laittaa.
Missä kohden raja tulee vastaan?
Tuskin ainakaan nyt kriisiaikana, sanoo Ylen haastattelema Aalto-yliopiston logistiikan professori Markku Kuula.
– Päätöstä ei varmaan tehdä pelkästään liiketaloudellisin perustein. Jos tehtäisiin, ulkopuolista ostajaa etsittäisiin jo nyt, Kuula sanoo.
Kyse on poliittisesta päätöksestä ja arvovalinnasta, siitä että Finnairia halutaan tukea.
Suomi on liikenteellisesti peräkolkka, ja Finnair hoitaa sellaisiakin yhteyksiä joihin puhtaasti kaupalliset eurooppalaiset lentoyhtiöt eivät koskisi pitkällä tikullakaan.
– Yhteyksille on Suomessa hirvittävä tarve. Ilman niitä bisnes ei toimi, ja huoltovarmuus voisi kriisiaikana kärsiä huomattavasti, ellei ole omaa lentorahtikapasiteettia käytössä, Kuula jatkaa.
Silti kysymys valtionyhtiöstä ei ole Kuulan mukaan helppo. Asia voitaisiin järjestää toisinkin.
Koronakriisi näytti, millaista on verinen logistiikkakilpailu kun kymmenillä mailla on hätä samaan aikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, ettei järkiperäisiin ennusteisiin voi luottaa.
Ilmassa on seinä, jonka takana on 1,6 miljardia ihmistä
Finnairista kuuluvat uutiset ovat olleet niin ristiriitaisia, että tavallinen lentomatkustaja on pudonnut kärryiltä aikaa sitten.
Meneekö Finnairilla hyvin vai huonosti?
Koronakriisi pudotti yhtiön polvilleen, ja sen perään Venäjän ilmatilan sulkeminen oli isku palleaan.
Siinä putosi kerralla pohja Finnairin koko 2000-luvun ison strategian isoimmalta palaselta, eli suorilta yhteyksiltä Aasiaan.
Nyt Suomen itäpuolella on tuhansien kilometrien mittainen seinä, joka ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle. Sen takana ovat Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean 1,6 miljardia ihmistä.
Finnair on silti selvinnyt koronan aiheuttamasta ilmakuopasta. Tänä vuonna tulos on palannut plussalle.
Osakekurssin kehitys on sitten asia erikseen.
Perjantaina omistajat saivat ”pikakiitoksena” lompakkonsa avaamisesta kurssin miniromahduksen jo ennestään surkeasta 0,52 eurosta 0,39:ään eli lähelle pohjamutia.
Pudotus johtui siitä, että iso osakeanti liudentaa nykyomistusten arvoa ja vähentää houkuttelevuutta. Tilanne ei herätä halua sijoittaa Finnairiin.
Mutta osakeannin tarkoitus on nimenomaan vahvistaa Finnairia ja lisätä luottamusta siihen, että sen siivet pysyvät ilmassa tulevinakin vuosina.
Finnair tavoittelee kurssin vahvistumista ja aikoo palata maksamaan osinkoa valtiolle, eläkeyhtiöille ja yksityisille sijoittajille tauon jälkeen taas vuonna 2025.
Finnairia seuraava Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo Ylelle, että Finnair on nyt selättänyt kriisiajan.
– Finnair on minun näkemykseni mukaan jälleen normaali yhtiö, Viljakainen sanoo ja jatkaa:
– Tämän osakeannin myötä yhtiön taloudellinen asema paranee oleellisesti. Ainakin minun papereissani tämä järjestely laittaa pisteen sille uudelleenrakennusprosessille, jota Finnair on viime vuosina tehnyt.
Ennen kaikkea Finnair pääsee osakeannilla eroon merkittävästä määrästä velkojaan. Peikkona vaaninut korkokustannusten nousu on nyt monta astetta helpompi.
Hyvinvoiva vai pahoinvoiva Finnair?
Jos kaikki menee hyvin, Finnairin kurssi vahvistuu ja se palaa osingonmaksajaksi.
Hyvinvoiva Finnair ei ammentaisi rahaa valtion kassasta vaan tulouttaisi sitä sinne. Pahoinvoiva Finnair taas tarvitsisi lisää tukia, ja edessä olisi äkkiä kysymys siitä, mitä moisella yhtiöllä tehdään.
Kysymys siitä, pitääkö valtion edelleen omistaa satavuotias lentoyhtiönsä, on aina ajankohtainen. Sillä ilman veronmaksajien panosta Finnair olisi nytkin liemessä.
Toistaiseksi Finnairin paikka valtionyhtiönä vaikuttaa betonoidulta. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz (r.) kommentoi perjantaina, että valtio haluaa yhtiön liiketoimintaedellytysten säilyvän.
Inderesin Viljakaisen mukaan omistajalla on myös vastuu pitää omastaan huolta.
– Pääomistajan täytyy kantaa myös vastuuta yhtiön tulevaisuudesta. Ilman sen merkittävää tukea näin suurta rahoitusjärjestelyä ei käytännössä olisi ollut mahdollista toteuttaa, hän sanoo Ylelle.
Finnair on selättänyt akuutin kriisin. Matkustajamäärät ovat palanneet vanhalle tasolle, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi jotain aivan muuta.
Yhtiö sopeutuu nyt uuteen venäjättömään maailmaan, mutta toivoo eniten epätodennäköistä skenaariota eli pikaista loppua Ukrainassa käytävälle sodalle. Tämän lausui perjantaina ääneen myös Finnairin toimitusjohtajan paikalta pian väistyvä Topi Manner.
– Säilytetään optio sille, että voidaan lisätä jälleen suoria lentoja Aasiaan.