Yhdysvalloissa autotyöntekijöiden ammattiliitto United Auto Workers (UAW) aloitti 15. syyskuuta samanaikaisen lakon kaikkia maan kolmea suurta autovalmistajaa Fordia, General Motorsia ja muun muassa Chrysleria valmistavaa Stellantisia vastaan.
Ford säästyi lisälakoilta viime perjantaina, koska yhtiö täytti osan ammattiliiton vaatimuksista neuvotteluissa kuluneen viikon aikana.
Työtaistelutoimien laajennettua lakkoon osallistuu nyt jo yli 18 000 työntekijää.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden matkustaa tänään Michiganiin tukemaan autoteollisuuden työntekijöiden lakkoa.
Myös ensi vuoden presidentinvaalien kärkiehdokas Donald Trump aikoo lentää Michiganiin keskiviikkona tukeakseen työtaisteluja.
”Kyseessä puolueidentiteettien kamppailu”
Bidenin ja Trumpin kiinnostus matkustaa Michiganiin kielii puolueidentiteettien kamppailusta, kommentoi Ylelle Turun yliopiston tutkijatohtori Pekka Kolehmainen.
Perinteisesti demokraatit ovat ajaneet työläisten asiaa, ja autoala mielletään työläisalaksi.
– Istuvan presidentin lähteminen paikan päälle on iso, historiallinen askel, Kolehmainen huomauttaa.
Kolehmaisen mukaan Biden tekee nyt aktiivisesti itsestään työväen presidenttiä.
– Viime vuosikymmeninä republikaanitkin ovat pyrkineet olemaan perusduunarin asialla. Nyt kamppaillaan siitä, kumpi puolue on paremmin työläisväestön tukena, Kolehmainen sanoo.
Autoalan lakko Yhdysvalloissa
Autoalan osuus Yhdysvaltain kansantaloudesta on kolme prosenttia.
Lakko on kunnianhimoisin Yhdysvaltain autoteollisuuden historiassa vuosikymmeniin.
Lakon vuoksi tuotanto on pysähtynyt yhdellä kunkin yhtiön tehtaalla, ja aluksi lakkoon osallistui yhteensä 12 700 työntekijää.
Työtaistelutoimien laajentumisen myötä lakkoon osallistuu jo yli 18 000 työntekijää.
Liitossa on työläisiä kaikkiaan noin 146 000.
Mukana lakossa ovat Fordin tehdas Michiganissa, GM:n tehdas Missourissa sekä Stellantisin tuotantolaitos Ohiossa.
Lakko pysäytti mm. Ford Broncon, Jeep Wranglerin ja Chevrolet Coloradon avolava-autojen tuotannon.
Lakon ennakoidaan leviävän muun muassa Fordin tehtaalle Kentuckyssa sekä GM:n laitoksiin Indianassa ja Texasissa.
Vaatimuksena palkankorotuksia
Yhdysvalloissa autoala työllistää lähes miljoona ihmistä.
Työntekijät vaativat 36 prosentin palkankorotuksia neljän vuoden aikana, kun tähän saakka autovalmistajat ovat suostuneet korkeintaan 20 prosentin korotuksiin.
Alan keskimääräinen ansio on pienentynyt 19 prosenttia finanssikriisiä edeltäneestä vuodesta 2008.
Lakko voi kestää viikkoja
Lakossa on paljon pelissä ja siten se voi pitkittyä.
Pekka Kolehmaisen mukaan mielenkiintoista on, miten Yhdysvalloissa lakkoiluihin ja liittoihin liittyvä politiikka kehittyy. Maassa on perinteisesti suhtauduttu työtaisteluihin kielteisesti.
– Muutos voi olla iso, riippuen pitkälti istuvan presidentin suhtautumisesta työvoimapolitiikkaan ja tähän lakkoon.
Porrastamalla lakkoja UAW:n 825 miljoonan dollarin lakkokassa voi riittää noin kahdeksi kuukaudeksi, arvioi Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Kaikkien työntekijöiden mennessä lakkoon kolmannes Yhdysvaltain autotuotannosta pysähtyisi.
Yhdysvalloissa uskotaan, että pitkittynyt työtaistelu voi johtaa autojen ja varaosien hintojen nousuun.
Vuonna 2019 General Motorsin lähes 50 000 työntekijää koskenut lakko kesti kuusi viikkoa.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.