Luontoharrastus innosti suomalaisia lähtemään korona-aikana luontoon, kun harrastusmahdollisuudet sisätiloissa ja suurissa ryhmissä olivat mahdottomia. Sama into näyttää jatkuvan, sillä tänä vuonna tammi–heinäkuussa Suomen 41:ssä kansallispuistossa vierailtiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa.
Käyntimäärät kasvoivat hivenen eli pari prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten kävijämäärä kasvoi Lapissa, jossa oli alkuvuodesta hyvä talvimatkailusesonki. Keski- ja Etelä-Euroopasta saapui myös entistä enemmän matkailijoita.
– Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen tiedotteessa.
Uudet ja uudistetut kohteet kiinnostavat
Vuonna 2022 perustettu Sallan kansallispuisto on tuorein tulokas joukossaan. Sen käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 26 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun läheisyys on Sipoonkorven kansallispuiston etuna. Siellä uudet tulipaikat ja reitit ovat suosittuja, ja kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2022.
Lapissa Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistojen rakennusten kunnostustyöt ovat kiinnostaneet kävijöitä. Myös Hämeenlinnan Aulangon näkötornin kunnostus ja avaaminen yleisölle sekä Syötteen luontokeskuksen uusi näyttely ovat nostaneet käyntimääriä alueilla.
– Käyntimäärien nousu kuvastaa selkeästi sitä, että asiakkaat ovat löytäneet palvelumme ja niillä on kysyntää. Samalla paikallistaloudelliset vaikutukset lisääntyvät kahdella tapaa: matkailijoiden ostamina palveluina sekä yrittäjiltä hankituilta kunnostus- ja rakennustöinä, sanoo Henrik Jansson.
Retkeilyalueilla paljon potentiaalia, kun kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita
Valtion viidellä retkeilyalueella Ruunaalla, Iso-Syötteellä, Evolla, Oulujärvellä ja Kylmäluomalla käytiin tammi-heinäkuussa 153 000 kertaa. Lisäksi samalla aikavälillä käytiin Metsähallituksen perustamilla Inarin ja Napapiirin retkeilyalueilla 148 000 kertaa.
Pitkällä aikajänteellä ja verrattuna koronaa edeltäviin vuosiin ovat valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kuitenkin jääneet jälkeen kansallispuistojen kasvun kehityksestä. Retkeilyalueita ei tunneta yhtä hyvin kuin kansallispuistoja.
Suositut kansallispuistot
Suomen suosituimmat kansallispuistot tämän vuoden tammi-heinäkuussa olivat
Vähiten kävijöitä oli Hiidenportin kansallispuistossa Sotkamossa, 4 347 käyntiä sekä Perämeren kansallispuistossa, 5 865.
Retkeilyalueissa on Janssonin mukaan paljon potentiaalia, koska ne monipuolistavat luontoaktiviteettien tarjontaa laajemmin kuin kansallispuistot.
– Kansallispuistoja ja retkeilyalueita on tarkasteltava jatkossa laajempana yhteisenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan valtakunnallinen kehittämissuunnitelma, korostaa Jansson.
Viime päivinä on keskusteltu hallitusohjelman kirjauksesta mahdollistaa kansallispuistojen rahoituspohjan vahvistaminen vapaaehtoisilla käyntimaksuilla. Ne eivät kuitenkaan voi korvat riittävää perusrahoitusta, joka estää korjausvelan syntymistä.