Koulujen on puututtava aiempaa painokkaammin oppilaiden poissaoloihin. Kyseessä on elokuun alussa voimaan tullut perusopetuslainmuutos, joka velvoittaa kouluja ennaltaehkäisemään poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Poissaoloista täytyy ilmoittaa alaikäisen oppilaan huoltajalle.

Käytännön toimintamallit, kuten poissaoloihin puuttumisen kynnys, ovat edelleen paikallisesti päätettäviä asioita.

– Tässä on ajatus siitä, että ne tukea tarvitsevat löytyvät nopeammin, sekä sen muistuttaminen, että koulu on oppilaan, opettajien ja koko kouluyhteisön yhteinen asia, kertoo opetusneuvos Riia Palmqvist Opetushallituksesta.

Käytännössä kaikkien koulujen on päivitettävä paikalliset opetussuunnitelmansa.

– Poissaolojen taustasyiden selvittäminen tulee kouluille velvoitteeksi. Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa sekä tietysti puuttua niihin, Palmqvist sanoo.

Koronavuodet heikensivät lasten ryhmätaitoja

Lainmuutosta edelsi kaksivuotinen hanke, johon osallistui kouluja eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana kerättiin kokemuksia siitä, millaiset toimet auttaisivat lapsia ja nuoria parhaiten.

Mukana olivat muun muassa Polvijärven koulu Pohjois-Karjalasta ja Puijonsarven koulu Pohjois-Savon Kuopiosta.

– Koronavuosien perintönä oli ahdistushäiriöiden valtava lisääntyminen, sanoo Polvijärven perusopetuksen ja lukion rehtori Katja Kajava.

Koronavuosina ohjeistettiin, että pienissäkin sairauden oireissa tuli jäädä kotiin lepäämään.

– Se johti siihen, että nyt kun elämä on normalisoitunut, on vaikea tulla takaisin porukkaan ja luokkatilaan, Kajava sanoo.

Vanhemmille puhutaan poissaoloista, lapsille läsnäolosta

Polvijärvellä kaikki poissaolot kirjataan ylös ja opettajat ottavat aiempaa varhaisemmassa vaiheessa yhteyttä lasten huoltajiin. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, että huoltaja olisi ilmoittanut poissaoloista esimerkiksi lapsen sairauden vuoksi.

Ensimmäinen yhteydenotto tehdään puhelimitse. Samalla kartoitetaan mahdollisten tukitoimien, kuten tukiopetuksen, tarve.

Osa vanhemmista on ollut puheluista hämmentyneitä.

– Tässä on ideana, että me emme erittele poissaoloja. Kerromme vanhemmille, että on merkityksellistä opiskella ja käydä koulussa, rehtori Katja Kajava kertoo.

Oppilaiden kanssa pyritään keskittymään poissaolojen sijaan läsnäoloon ja kouluyhteisöön kiinnittymiseen. Oppilaalle kerrotaan, että tänne on mukava tulla ja että onpa mukava nähdä sinua.

Puijonsarven koulussa on käytössä poissaolojen suhteen 5/10/20-porrasmalli. Kun poissaoloja on kertynyt viisi prosenttia, otetaan asia ensimmäisen kerran puheeksi ja selvitettäväksi. Kun poissaoloja on kertynyt 10 prosenttia, ryhdytään miettimään tukitoimien aloittamista. Kun poissaoloja on 20 prosenttia tai enemmän, ovat tukitoimet tehostettuja.

Suurimmassa roolissa on ennaltaehkäisy.

– Kyse on kouluun sitouttamisesta ja siitä kokemuksesta, että kuuluu joukkoon ja siihen omaan opetusryhmään. Sitä kautta toivotaan, että muiden kuin sairauspoissaolojen määrä lähtisi vähenemään, kertoo Puijonsarven koulun rehtori Jari Karttunen.

Voit keskustella aiheesta 12.9.2023 klo 23:een saakka.