Oulun kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu ja perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Anna Koskela (ps.) julkaisi viikonloppuna Facebookissa seuraavan kirjoituksen:

Paikallisen K-Marketin kohdalla on tänne jostain kulkeutuneilla alikehittyneiden maiden miespuolisilla kansalaisilla tapana maleksia kadun yli näyttäen reteesti käsillä merkkejä, että autojen pitäisi antaa tilaa. Suojatie siis löytyy myös, mutta sitä ei tietenkään jakseta käyttää. Ai että, kun lyö pienemmän sisälle ja polkaisee ääniä koneesta. On se nättiä nähdä kun ******* juoksee.

Moni on tulkinnut sosiaalisessa mediassa julkaistun tekstin rasistiseksi.

Sitä se on myös politiikan tutkija Emilia Palosen mielestä. Hänen mukaansa Koskelan somepostaus on selvästi rasistinen kirjoitus, jossa lisäksi uhkaillaan väkivallalla.

Mitä kirjoitus tarkoittaa, Anna Koskela?

Koskela itse katsoo, ettei hänen kirjoituksensa ole rasistinen.

– Tuirassa on vaaranpaikka, kun tullaan autojen eteen tielle ja auto joutuu jarruttamaan, kun tielle tullaan aggressiivisesti ja näytetään käsimerkkejä, huudellaan ja vaaditaan autoilijaa antamaan tietä. Kuitenkin aivan lähellä on kaksi suojatietä, joista toinen on vielä valo-ohjattu. Ei olisi hankala käyttää niitä ja olla aiheuttamatta vaaratilannetta liikenteessä.

Entä miksi julkaisussa puhutaan alikehittyneiden maiden miespuolisista kansalaisista, eikä vain kansalaisista?

– Ilmeisesti he tulevat maista, joissa ei ole suojateitä. Jos tultaisiin maista, joissa olisi suojatiet, niin kai niitä osattaisiin käyttää.

Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palosen erityisaloja ovat muun muassa populismi ja hegemonia eli poliittinen ylivalta. Palosen mukaan Koskelan päivityksessä onkin kyse vallankäytöstä.

Palosen mukaan kirjoituksella halutaan kommunikoida suoraan omien kannattajien kanssa, mutta myös tuottaa pelkoa osalle paikallisista asukkaista, joita Koskela nimittää alikehittyneiden maiden kansalaisiksi.

– Heitä ei lueta mukaan suomalaisiin tai paikallisiin asukkaisiin, vaan heistä puhutaan ikään kuin muukalaisina, joiden pitäisi käyttäytyä kuin oletettavasti suomalaiset käyttäytyvät. Vaikka eihän Koskelalla voi olla tietoa, minkä maan kansalaisia nämä ihmiset ovat.

Aiheesta ovat aiemmin uutisoineet muun muassa Ilta-Sanomat ja Kaleva. Koskela kommentoi Kalevalle halunneensa laittaa postaukseen tähtimerkkejä, jotta ihmiset voisivat kuvitella siihen haluamansa sanan.

Mitä sanaa hän itse sillä tarkoitti?

– Ei siinä ole mitään sanaa, siinä on tähtimerkkejä.

Palosen mukaan Koskelan käyttämät tähtimerkit viittaavat siihen, että on olemassa sana, jota ei saisi sanoa, mutta jota hän kuitenkin tässä yhteydessä haluaisi käyttää.

– Tämä on selvää ja tarkoituksellista viestintää. Mitä rasismi sitten on, jos se ei ole tätä?

Koskela sanoo, että jos ihmiset eivät pidä jonkin asian esille ottamisesta, se käännetään helposti rasistiseksi. Hän uskoo tämän olevan syynä siihen, miksi moni on tulkinnut julkaisun rasistiseksi.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo J. Husso (kok.) otti tapaukseen kantaa ja kertoi Kalevan jutussa pitävänsä Koskelan somepostausta ikävänä tapauksena. Myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Tomi Kaismo kommentoi Kalevalle, että vihapuheen on loputtava.

Koskelan mukaan motiivi jutun julkaisulle oli se, että ihmiset parantaisivat liikennekäyttäytymistään.

– Olemme Suomessa aika lainkuuliaisia, niin on valitettavaa, jos sellainen toimintamalli lähtee yleistymään, ettei tieliikennelakia kunnioiteta.

Koskela kertoo, ettei aio pahoitella julkaisua.

Tutkija: Koventunut kielenkäyttö todennäköisesti lisääntyy

Perussuomalaisten poliitikkojen, kuten Suomen valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin kirjoitukset ovat herättäneet viime aikoina runsaasti keskustelua.

Palosen mukaan Koskelan somepostaus on puolestaan hyvä esimerkki siitä, millä tavoin paikallis- ja aluepoliitikko käyttää omaa valtaansa ja tuo esiin rasistista puhetta. Laajemmalle levitessä siitä tulee osa puolueviestintää, Palonen näkee.

– Voi olla, että on helpompi käyttää semmoista kieltä paikallisesti. Jos on tottunut käyttämään rasistista kieltä pienessä, suljetussa piirissä, se helposti kuplii julkisuuteen. Tässä on selvästi tarkoituksella kommentoitu, mitä on kommentoitu.

Poliitikkojen käyttämä kieli on siis koventunut. Onko tutkijan mukaan samankaltaisia kirjoituksia odotettavissa jatkossa lisää?

– Voi olla, että näin halutaan kirjoittaa, koska ajatellaan, että sille on tilausta ja mahdollisuus. Niin kauan kun sitä ei tuomita, sen ajatellaan olevan ok.

Valtakunnalliseksi levinnyt postaus antaa Palosen mukaan politiikolle myös mahdollisuuden irtisanoutua rasismista julkisuudessa.

– Kysymys on siitä, miten asioita valtavirtaistetaan tai kyseenalaistetaan. Jos rasismi olisi ok, olisi ok kirjoittaa näin. Mutta jos rasismi ei ole ok, ei myöskään ole oikein kirjoitella tällaisia juttuja tai lietsoa tällaisia vastakkainasetteluja.