Petteri Orpon (kok.) hallituksen alkutaivalta ovat leimanneet perussuomalaisiin ministereihin kohdistuneet syytökset. Mediassa on käsitelty heidän äärioikeistoyhteyksiään, natsisymbolien käyttöä, salaliittoteorioiden levittämistä ja rasistisia ulostuloja.
Äärilaidan oikeistolaisten tai radikaalin kansallismielisten nuorten näkemykset hallituksesta ja siitä käydyistä keskusteluista on toistaiseksi sivuutettu mediassa.
Siksi Yle kysyi radikaaleissa kansallismielisissä ja oikeistolaisissa yhdistyksissä vaikuttavilta aktiiveilta, mitä he ajattelevat hallituksen alkutaipaleesta, siihen liittyneestä kritiikistä ja perussuomalaisten ministerien ”silmäniskuista” äärioikeistolle.
On yhteiskunnallisesti tärkeää tietää, mitä radikaalit kansallismieliset ajattelevat, koska Suomessa aatemaailma on nostanut päätään.
Haastatellut ovat kansallismielisten liikkeiden aktiiveja
Pyry-Lii Soinio on 22-vuotias maanrakentaja ja Sinimustan liikkeen kevään kansanedustajaehdokas ja kansallismielisen nuorisojärjestön Uudenmaan akselin puheenjohtaja.
Jasmina Jalonen on 28-vuotias kirjailija, tubettaja ja kansallismielinen aktivisti. Hän on kansallismielisen Sinimustan liikkeen ja Suunta-kollektiivin jäsen, joka tuli tunnetuksi yhtenä Ylen Suomineidot TV-sarjan kansallismielisistä nuorista naisista.
Christian Heikkonen on 19-vuotias maataloustieteiden opiskelija ja kansallismielinen aktivisti. Hän toimii Suomen sisussa ja sen nuorisoyhdistyksessä Uudenmaan akselissa.
Kaksoisviestintä
Mediassa perussuomalaisten on syytetty kaksoisviestinnästä. Politiikantutkija Emilia Palonen sanoi, että elinkeinoministerin tehtävästä eroamaan joutunut Vilhelm Junnila (ps.) yritti äärioikeistolaisella retoriikalla vedota perussuomalaisia radikaalimpiin äänestäjiin. Suurelle yleisölle Junnila saattoi perustella sanomisiaan huumorilla.
Valtaosa radikaaleista kansallismielisistä nuorista tunnistaa kaksoisviestinnän. Mediaa kuitenkin syytetään myös virheellisistä tulkinnoista.
Christian Heikkonen: ”Perussuomalaiset esiintyvät yksityisissä tilanteissa maltillisempana kuin kampanjoinnissa. Junnilan vanhoissa meemeissä ja vitseissä saatettiin käyttää äärimmäistä kieltä. Sen voi nähdä mustana huumorina, jota Junnila tuskin vakavissaan kannattaa.
Junnilan pesukarhusolmiosta voin kuitenkin sanoa, että sillä ei ole kansallismielisessä liikkeessä mitään kaksoismerkityksiä. Media teki itsestään naurunalaisen niitä etsiessään.”
Pyry-Lii Soinio: ”Perussuomalaiset mukautuvat muiden puhetapoihin. Jos heitä syytetään rasismista, he menevät puolustuskannalle. Ja kun media haistaa veren, se käy entistä kovemmin kiinni. Mielipiteiden piilottelu ei kuitenkaan ole mitenkään koordinoitua.”
Jasmina Jalonen: ”Itse kannatan kaksoisviestinnän sijaan yksöisviestintää. Sanotaan, mitä tarkoitetaan, eikä peräännytä siitä.”
Sinimustan liikkeen tausta
Sinimusta liike (SML) määrittelee itsensä radikaaliksi, traditionalistiseksi ja suomenmieliseksi puolueeksi. Sen piirissä kannatetaan ajatusta siitä, että etnisyydeltään yhdenmukaisen väestön tulisi muodostaa kansallisvaltio. Puolueen puheenjohtaja Tuukka Kuru on sanonut, että liikettä voi pitää rasistisena ja oikeistoradikaalina. Tutkijoiden mukaan se täyttää myös fasismin tunnusmerkistön.
Maahanmuuttopolitiikka
Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattiin lukuisia maahanmuuttoon ja oleskelulupiin liittyviä tiukennuksia. Toimenpiteiden tavoitteina on vahvistaa työperusteista maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä rajoittaa pakolaisten saapumista Suomeen.
Monet radikaalit kansallismieliset kokevat, että maahanmuuttopolitiikka on liian lepsua ja perustuu maltilliseen käsitykseen kansallismielisyydestä. Osa piti linjauksia kuitenkin oikean suuntaisina.
Pyry-Lii Soinio: ”Mielestäni maahanmuuttoa ei pitäisi rajoittaa, vaan ihmisiä pitäisi karkottaa kokonaan. En välitä siitä, ovatko maahanmuuttajat hyviä kansalaisia tai veronmaksajia. Minulle olennaista on se, ovatko he suomalaisia.
Perussuomalaiset ovat lipsuneet siihen, että he tavoittelevat muiden puolueiden tapaan tasa-arvoa. Se ei ole kansallismielisyyttä. On vain yksi kansa, yksi maa ja yksi kieli, muut jätetään ulkopuolelle. Syrjiminen on ihmiselle luonnollista.”
Christian Heikkonen: ”Perussuomalaiset painottavat kulttuurinationalismia eli ajatusta siitä, että passi tekee suomalaisen. Itse uskon, että perimälle tulisi antaa enemmän painoarvoa ja suomalaisten etu laittaa muiden kansojen edelle.”
Jasmina Jalonen: ”Hallitusohjelman tavoitteet ovat oikean suuntaisia, vaikka ne eivät olekaan riittäviä.”
Pahoittelukierre
Junnilan lisäksi kritiikin kohteeksi ovat joutuneet useat muutkin perussuomalaiset ministerit.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) irtisanoutui rasismista sen jälkeen, kun hänen rasistiset kirjoituksensa olivat nousseet julkisuuteen.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.), oikeusministeri Leena Meri (ps.) ja Riikka Purra irtisanoutuivat heinäkuussa myös salaliittoteorioista. Ulostuloja edelsi mediakeskustelu ministerien väestönvaihto-termin käytöstä.
Perussuomalaisten ministerien pahoittelukierre huvittaa ja kyllästyttää radikaaleja kansallismielisiä.
Pyry-Lii Soinio: ”Anteeksipyytely ei ole viisasta. Jos pariin kertaan ryvettyy kohuissa eikä pyydä anteeksi ja siten näytä heikkouttaan, muutaman uutisjutun jälkeen kohut menettävät merkityksen.
Näin esimerkiksi Jussi Halla-aho (ps.) on toiminut. Poliitikosta tulee immuuni kohuille.”
Jasmina Jalonen: ”Tämä kuvio on toistunut pitkään samanlaisena. Vihervasemmisto hyökkää kohuilla pesukarhukravatista, hakaristilipusta tai väestönvaihtopuheista perussuomalaisten kimppuun. Niistä pitäisi olla välittämättä.
Jos joku vaatisi minulta irtisanoutumista, sanoisin että teen, mitä parhaaksi näen, enkä pyytele anteeksi tai selittele ihmisille, jotka joka tapauksessa vastustavat minua ja ajatuksiani.”
Odotukset hallituskaudelta
Monet radikaalin kansallismieliset odottavat hallituskautta varovaisen toiveikkaana, koska heidän maltillisen kansallismielisenä pitämänsä perussuomalaiset on nyt hallituksessa. Puolueen tavoitteita he eivät kuitenkaan täysin jaa.
Pyry-Lii Soinio: ”Perussuomalaiset haluaa olla mukana muokkaamassa lainsäädäntöä, ja silloin hallituspaikka on ainoa oikea paikka mihin pyrkiä. Kompromisseja on pakko tehdä.”
Jasmina Jalonen: ”Perussuomalaisilla meni ihan hyvin vaalit, ja minulle se sopii. Nyt kansallismielisellä politiikalla on aiempaa paremmat edellytykset.
Omat näkemykseni ovat kuitenkin Overtonin ikkunan [sallittujen keskustelunaiheiden] ulkopuolella. Mietin laajempia ja filosofisempia kysymyksiä, kuten talouskasvun ja ympäristönsuojelun ristiriitaa. En ole niin kiinnostunut bensan hinnasta tai veroprosenteista.”
Christian Heikkonen: ”Vaikka perussuomalaiset on hallituksessa, minun näköistäni kansallismielistä politiikkaa ei ole harjoitettu. Politiikassa on toki pakko tehdä kompromisseja, mutta puolue on mielestäni antanut jo liikaa periksi.”
Juttua varten on haastateltu myös kansallismielisiä vaikuttajia Valtteri Lahtea ja Ari Järviötä.
Muokattu 25.8. klo 11.34: Juttuun on lisätty taustaa Sinimustasta liikkeestä sekä tarkennettu perustelua, miksi juttu on tehty.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.8. klo 23:een asti.