Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden aloitti puheensa Liettuassa, selvisi, miksi puhe ei voinut odottaa Helsinkiin kuten uusi Nato-jäsen olisi toivonut.
– On hienoa olla Vilnassa, Liettuassa, missä kansa tietää miten vapauden muutosvoiman, - - . Näytitte yhdessä latvialaisten ja virolaisten veljienne ja sisartenne kanssa, miten yhtenäisyyden voima päätti jakaantumisen ajan, Biden aloitti viitaten Neuvostoliiton hajoamiseen.
Juuri kylmän sodan päättyminen Yhdysvaltain voittoon on leimannut Bidenin omaa poliittista uraa. Yli kolmikymmenvuotisen supervaltakauden aikana hän on päättänyt eri rooleissa Yhdysvaltain ulkopolitiikan suunnasta, olivat kyseessä sitten sotatoimet, kauppasopimukset, talouspakotteet – tai vaikka Naton laajeneminen.
Bidenin näkökulmasta Yhdysvaltain johtama järjestelmä on tuonut hyvinvointia ja rauhaa koko maailmalle. Puhuessaan Liettuassa hän halusi vakuuttaa, että näin on myös jatkossa.
– Meidän on tehtävä valinta. Haluammeko pakkovaltaan ja voimamittelöön perustuvan maailman, vai maailman, jossa tunnistamme että kohtalomme on riippuvainen myös muiden onnistumisesta, Biden sanoi.
– Meidän täytyy tehdä töitä yhdessä – siksi liittolaissuhteet ovat Yhdysvaltain valta-aseman kulmakivi.
Todellisuudessa Yhdysvaltain vetämä järjestelmä taistelee olemassaolostaan usealla rintamalla.
Koronakriisin aikaiset tarvevajeet paljastivat globaalin kaupan heikkoudet ja logistiikkaketjujen heiveröyden. Kansainvälisen rahajärjestelmän kytkökset mahdollistavat nopeasti leviävät romahdukset, ja yhden pankin kaatuminen San Fransiscossa aiheuttaa hermostuneisuutta Suomessa asti.
Ilmastonmuutos ja ympäristötuhot paljastavat, etteivät vapaat markkinat säätele itse itseään tavalla, joka takaisi ihmiskunnan hyvinvoinnin. Kansainvälinen sopiminen on yhä vaikeampaa, eikä Yhdysvallat ole luotettava sopimuskumppani.
Talouspakotteet ja kauppasodat kiristävät taloussuhteita ja Kiina haastaa Yhdysvaltojen aseman halutuimpana kumppanimaana.
Samaan aikaan kun Biden puhuu demokraattisten arvojen puolustamisesta autoritaarisia valtioita vastaan, samojen arvojen puolesta käydään taistelua maiden sisällä, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Puheessaan Biden painotti, että vastaus ajan haasteisiin on yhteistyö. Hän uskoo, että vuosikymmeniä voimassa ollut järjestelmä selviää.
Syy optimismille löytyy Ukrainasta.
Sota Euroopassa on saanut koronakriisin eriyttämät maat muistamaan yhteistyön arvon. Donald Trumpin presidenttikauden luoma epäluulo Yhdysvaltoja kohtaan on haihtunut.
Yhdysvallat on jälleen sitoutunut Euroopan turvallisuuden takaamiseen. Se on Bidenin mukaan Yhdysvaltain hyvinvoinnin tae.
Naton yhtenäisyys ja voimistuminen Suomen liittymisen myötä ovat näyttäneet, että maat voivat valita yhtenäisyyden ongelmien edessä.
– Meidän täytyy säilyttää se toivo, joka ruumillistuu Liettuassa. - - Meidän täytyy puolustaa oikeudenmukaisuutta, vapautta ja yhtenäisyyttä, sen on historia opettanut. - - Kun seisomme yhdessä, seisomme vahvoina, Biden julisti.
Seuraavaksi arvovetoinen johtaja suuntaa Helsinkiin. Myös Suomi on Bidenille tärkeä todiste Yhdysvaltain johtaman järjestelmän elinvoimasta.
Katso koko puhe suomeksi tekstitettynä alla olevalta videolta: