Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin päätöstä lähettää rypälepommeja Ukrainan käyttöön. Osa Bidenin puoluetovereista Yhdysvaltain demokraattipuolueessa pitää päätöstä virheenä.

Rypälepommit ovat tehokas mutta siviileille vaarallinen ase, joiden käyttö on kielletty yli sadassa maassa. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Suomi eivät ole allekirjoittaneet rypälepommit kieltävää sopimusta.

Tässä jutussa kerromme, miten rypälepommit toimivat ja miksi Yhdysvallat lähettää kiisteltyjä aseita Ukrainaan.

Miten rypälepommit toimivat?

Rypälepommi räjähtää ilmassa ja levittää lukuisia pienempiä pommeja ympäristöön.

Rypälepommi on säiliö, jonka sisällä on sytytin ja pienempiä tytärpommeja. Ne voivat olla esimerkiksi kranaatteja tai miinoja.

Rypälepommi voidaan ampua esimerkiksi raketinheittimellä tai tiputtaa lentokoneesta. Pommin ollessa kohteen yllä sytytin laukeaa ja levittää tytärpommit ympäriinsä.

Pommien lukumäärä vaihtelee kymmenistä satoihin. Suurin osa räjähtää heti osuessaan kohteeseen, osa jää ympäristöön.

Tavallisiin pommeihin verrattuna rypälepommi tekee yhdellä laukauksella enemmän tuhoa laajemmalle alueelle. Rypälepommi on erityisen tehokas ajoneuvojen ja juoksuhaudoissa olevien sotilaisjoukkojen tuhoamiseen. Ympäristöön levinneet pommit vaikeuttavat vihollisjoukkojen etenemistä.

Tehokas ase, joka ei valikoi kohteitaan

Rypälepommit aiheuttavat vaaraa siviileille. Aseella on vaikea tähdätä, ja osa pommeista saattaa jäädä ympäristöön vuosikymmeniksi.

Tytärpommit leviävät laajalle alueelle hallitsemattomasti. Pommit saattavat osua sotilaskohteiden lisäksi myös siviileihin.

Kaikki pommit eivät räjähdä heti. Ympäristöön jääneet pommit voivat vammauttaa ja tappaa siviilejä jopa kymmenien vuosien päästä.

Yhdysvallat väittää, että amerikkalaisista pommeista alle kuusi prosenttia jäisi ympäristöön. Rypälepommien käyttöä vastustavien asiantuntijoiden mukaan tämä toteutuu lähinnä ideaalitilanteissa ja luku on oikeasti 50 prosentin luokkaa.

111 maata on ratifioinut rypäleaseet kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Ukraina ja Venäjä eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.

Miksi Yhdysvallat lähettää rypälepommeja Ukrainaan?

Ukraina on itse pyytänyt Yhdysvalloilta rypälepommeja. Bidenin hallinnon mukaan Ukraina tarvitsee kaikki mahdolliset aseet puolustautuakseen Venäjän hyökkäykseltä.

Bidenin hallinto syytti Venäjää sotarikoksesta sen käytettyä rypälepommeja, mutta nyt Biden lähettää samoja aseita Ukrainalle. Yhdysvallat vaatii Ukrainalta varovaisuutta pommien käytössä.

Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin mukaan hallitus on tietoinen rypälepommeihin liittyvistä riskeistä. Päätös olla lähettämättä Ukrainaan aseapua olisi Sullivanin mukaan suurempi turvallisuusriski siviileille.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin mukaan maa tarvitsee rypälepommeja, koska Venäjä käyttää niitä jo Ukrainaa vastaan. Amnestyn mukaan Venäjän rypälepommit ovat tappaneet Ukrainassa satoja siviilejä.

Ukrainan vastahyökkäys on alkanut hitaasti, mihin vaikuttaa pula aseista ja ammuksista. Yhdysvalloilla on varastossa on paljon rypälepommeja Irakin sodan jäljiltä.

Venäjällä on paljon enemmän sotilaita kuin Ukrainalla. Laajalle alueelle tuhoa tekevät ja panssaria läpäisevät rypälepommit auttavat Ukrainaa vastaamaan Venäjän hyökkäykseen. Ukrainan hallinto uskoo pommien toimivan myös pelotteena.

Yhdysvallat vaatii Ukrainaa käyttämään rypälepommeja harkiten ja ainoastaan sellaisille alueille, joissa ei ole enää siviilejä.

Artikkelia varten on haastateltu sotatieteiden dosentti Ilmari Käihköä. Aiheesta ovat uutisoineet esimerkiksi BBC, The New York Times ja The Washington Post.