Maailmassa on useita virusten aiheuttamia tauteja, joihin on olemassa rokote, mutta niitä ei ole saatu hävitettyä. Yksi merkittävä syy on se, että rokotteet on varastoitava ja kuljetettava kylmässä. Monissa kehitysmaissa ja köyhillä alueilla se ei ole mahdollista.
Tätä ongelmaa yrittää ratkaista biologisen lääkekehityksen professori Vincenzo Cerullo tutkimusryhmänsä kanssa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.
– Olemme kehittäneet laboratoriossa teknologian, jonka avulla voimme ohittaa kylmäketjun ja säilyttää rokotteen huoneenlämmössä, Cerullo kertoo.
Globevac-hankkeen kehittämä teknologia voi laskea rokotteiden hintaa merkittävästi. Jopa 80 prosenttia rokotteiden hinnasta tulee kuljetuksesta ja säilytyksestä kylmässä. Kustannusten laskiessa rokotteista tulee aiempaa saavutettavampia myös köyhillä alueilla.
Myös rokotevalmistajat hyötyvät kustannusten alenemisesta niin korkean kuin matalan tulotason markkinoilla. Kylmäketjusta luopuminen mahdollistaa pääsyn uusille pienituloisille markkinoille.
Teknologia on myös ilmaston kannalta kestävämpi ratkaisu rokotteiden toimitukseen, sillä se säästää energiaa, jota tällä hetkellä kuluu kylmälaitteiden käyttöön. Lisäksi teknologia tukee kiertotaloutta, sillä sen raaka-aine on biohajoava.
Lähes kaikki rokotteet tarvitsevat säilyäkseen vähintään tavallisen jääkaapin lämpötilan, noin neljä astetta, mutta osa vaatii jopa -70–80 astetta pitääkseen tehonsa. Tällaisia ovat esimerkiksi RNA-rokotteet, joihin koronarokotteet kuuluvat.
– Tähän mennessä laboratoriotestit ovat osoittaneet, että monet erilaiset rokotteet voivat olla yhteensopivia teknologiamme kanssa, Cerullo sanoo.
Teknologian on havaittu suojaavan rokotteita lämpötilan vaihtelun lisäksi kosteudelta ja auringonvalolta.
Miten rokoteteknologia toimii?
Vincenzo Cerullo sai ajatuksen huoneenlämmössä säilyvistä rokotteista kehittäessään syöpärokotteita, mikä on hänen tutkimusryhmänsä pääasiallinen tutkimuskohde.
– Meillä on monia yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa, joille joudumme hyvin usein lähettämään viruspohjaisia rokotteitamme. Minua ärsytti, että lähetys maksaa niin paljon, kymmeniätuhansia euroja.
Cerullo halusi löytää ratkaisun ongelmaan.
Globevacin teknologia on vielä kehitysvaiheessa ja patentointiprosessi on kesken, joten tutkijat eivät voi tarkkaan kuvailla, mihin teknologia perustuu ja miten se toimii. Vincenzo Cerullo kuitenkin vakuuttaa, että kyseessä on helposti valmistettava ja edullinen menetelmä.
Pintapuolisesti kuvailtuna rokotteelle valmistetaan suojaava kerros. Ensimmäisessä vaiheessa näytepulloon laitetaan rokote, johon on lisätty Globevacin kehittämä salainen ainesosa, ja pullo jäädytetään nestemäisellä typellä.
Toinen vaihe on salainen, mutta sen lopputuloksena salainen ainesosa ”lasittuu”. Valmis lasittunut aines muistuttaa koostumukseltaan hattaraa.
Teknologia mahdollistaa rokotukset entistä laajemmalle väestölle
Koronapandemia osoitti, miten suuri tarve on teknologialle, joka saisi rokotteet säilymään huoneenlämmössä. Koronarokotteiden säilyttämiseen tarvitaan erittäin kylmiä säilytystiloja, joita ei köyhillä alueilla ollut.
Cerullon mukaan Globevacin teknologia voi periaatteessa mahdollistaa rokotukset maailmanlaajuisesti lähes kaikkia tauteja vastaan.
Milloin menetelmä on valmis rokotemarkkinoille?
– Jos pitäisi olla todella optimistinen, sanoisin luultavasti muutamassa vuodessa.
Tällä hetkellä laboratoriossa testataan teknologian yhteensopivuutta eri rokotteiden kanssa pienessä mittakaavassa. Sen jälkeen on vielä varmistettava, että teknologia soveltuu myös suuriin rokotusmääriin.
Cerullon tiedossa on vain yksi yhtiö, joka kehittää samankaltaista teknologiaa. Sitä voi kutsua Globevacin kilpailijaksi, vaikka Cerullo ei sanasta pidäkään.
– Uskon, että jokainen tekee parhaansa löytääkseen ratkaisun, joka hyödyttää kaikkia. Ei ole väliä, kuka saavuttaa sen ensin.
Globevac on saanut rahoitusta rokoteteknologian kaupallistamiseen Business Finlandilta ja Helsingin yliopistolta sekä Euroopan tiedeneuvostolta (ERC).
– Mielestäni on erittäin tärkeää, että heillä on aikaa yrittää ja erehtyä, sekä mahdollisuus hioa ratkaisuaan vastaamaan todellisen maailman ongelmiin, sanoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Alexandra Gylfe Helsingin innovaatiopalveluista.
Helsingin innovaatiopalvelut on Helsingin yliopiston omistama teknologiansiirtoyhtiö, joka auttaa tutkijoita edistämään ideoita ja innovaatioita kaupallisiksi ratkaisuiksi.
Rokotusasiantuntija pitää keksintöä merkittävänä
THL:n ylilääkäri ja rokotusasiantuntija Hanna Nohynek pitää Globevacin kehittämää teknologiaa suurena edistysaskeleena rokotekehityksessä.
Hän kuitenkin toppuuttelee optimistisia visioita, joiden mukaan menetelmä voitaisiin saada käyttöön jo muutamassa vuodessa, sillä lääketeollisuuden prosessit ovat hitaita ja kaikkien tarvittavien testien tekeminen vie aikaa.
– Tässä on kyse mullistavasta keksinnöstä, jos se toimii ja jos lääkeviranomaiset hyväksyvät sen, Nohynek sanoo.
Säilytyskustannusten minimointi hyödyttää jo olemassa olevien rokotteiden lisäksi tulevia rokotteita ja niiden kehitystä. Nohynekin mukaan uusilla RNA-rokotteilla voisi olla vallankumouksellisia näkymiä, jos kylmäketjua ei tarvittaisi.
– Tämä antaisi ihan uudenlaiset näkymät siihen, keitä kaikkia maailmassa voidaan rokottaa.
Vaikka Globevacin teknologia on merkittävä keksintö rokoteteollisuuden kannalta, Nohynek ei näe sillä aivan yhtä suurta potentiaalia tautien hävittämisessä kuin teknologian kehittäjät.
Isorokko on ainoa virustauti, jonka ihmiset ovat onnistuneet hävittämään maailmasta. Seuraavaksi tavoitteena on päästä eroon esimerkiksi poliosta ja tuhkarokosta. Nohynekin mukaan näistä taudeista eroon pääsemisessä haasteena ei ole niinkään kylmäketju, vaan se, millaisista viruksista on kyse.
Myös vaikeimpien globaalien tautitaakkojen, kuten HIV:n, tuberkuloosin ja malarian kohdalla, kylmäketjua suurempi ongelma on taudinaiheuttajat.
– Niitä vastaan hyvän rokotteen kehittäminen on hyvin haastavaa.