– Ennen koronaa olin terve kuin pukki! Pystyin juoksemaan koiran kanssa viisi kilometriä pysähtymättä ja olin saanut pudotettua painoa. Työasiat luistivat, ja elämä oli mallillaan.

Keravalainen yrittäjä ja perheenisä Ville Halme istuu puhuessaan, kun ei jaksa kauaa seisoa.

Hän sairastui koronaan kolme vuotta sitten toukokuussa, eikä ole vieläkään toipunut. Hän on yhä lattianpäällystysyrittäjän hommista työkyvytön.

Aluksi hänellä oli vain lievää kurkkukipua, mutta sitten iski väsymys, joka kroonistui.

– Nukuin yhdeksän tunnin yöunet ja kahdet viiden tunnin päiväunet päälle. Ei siinä paljoa muuta ehtinyt tekemään kuin vähän syödä.

Syksyllä 2020 väsymys hieman helpotti, ja joulun jälkeen hän alkoi taas maltillisesti liikkua, mutta silloin alkoi krooninen päänsärky.

Sen jälkeen erilaiset oireet ovat vain lisääntyneet ja pahentuneet. Nykyisin Halme kärsii monesta kymmenestä eri oireesta, kuten hermo- ja lihassärystä, korkeasta verenpaineesta, tiheentyneestä sykkeestä, keskittymisvaikeuksista sekä näköhäiriöistä.

Hän pystyy kävelemään viitisenkymmentä metriä, mutta ei välttämättä enää jaksa tulla takaisin. Pahinta ovat vatsaoireet.

– Nelisen kertaa viikossa melkein itkun kanssa tyhjennän itseäni vessassa neljän tunnin ajan. Se on ilkeätä, kun se kestää iltapäivä kahteen. Sen jälkeen pitäisi tehdä ruokaa tai käydä kaupassa, mutta jalat ovat niin hapoilla vessassa istumisesta, että tuskin pystyn kävelemään.

Halmeella on todettu pitkäkestoinen korona. Yle on nähnyt lääkärien lausunnot.

Pitkittynyt korona ankaran tutkimuksen kohteena

Suomessa oli viime helmikuussa diagnosoitu 23 000 pitkittyneeseen koronaan sairastunutta, joista arviolta muutama tuhat on vakavia tapauksia.

Etelä-Savon hyvinvointialueella on tehty omaa selvitystä asiasta. Ylilääkäri Hans Gärdströmin mukaan luku sairastuneista on ainoastaan jäävuoren huippu, sillä monilla oireet ovat niin lieviä, etteivät he hakeudu hoitoon.

Tapauksia tulee edelleen lisää, mutta sairastumisten tahti on hidastunut. Pitkäkestoista koronaa tutkitaan eri puolilla maailmaa vilkkaasti.

– Tiedetään, ettei se ole yksi ainoa sairaus, vaan siinä on monia eri tekijöitä. Syntymekanismista on tullut paljon uutta tietoa. Se kykenee aiheuttamaan kudos- ja elinvaurioita ja lisäksi siihen saattaa liittyä pitkäaikaisen tulehduksen oireita.

Gärdströmin mukaa pitkittynyt korona voi myös synnyttää autoimmuunireaktion, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan.

Suomi on mukana laajassa EU:n rahoittamassa pitkäkestoinen korona -tutkimuksessa. Tutkittavana on monta eri teoriaa taudin syntymekanismista.

– Valtaosa käytännön lääkärintyötä tekevistä ajattelee sen olevan biopsykososiaalinen sairaus. Biologisia tekijöitä on varmasti taustalla. Nyt esimerkiksi tutkitaan, että voiko veri-aivoeste vuotaa niin, että virus pääsee aivoihin ja häiritsee keskushermostoa, sanoo ylilääkäri Helena Liira HUS:sista.

Liiran mukaan arvellaan, että pitkäkestoisessa koronassa aivojen säätelyjärjestelmät saattavat häiriintyä. Erityisesti häiriöitä saattaisi olla stressinhallintaan liittyvässä säätelyssä.

– Näyttäisi siltä, että nämä potilaat ovat tietynlaisessa stressitilassa ja heidän stressisysteeminsä ovat ylivirittyneitä. Koronavirus voi saada myös aikaan muiden virusten aktivoitumisen eli esimerkiksi herpesvirus aktoivoituu, ja sen vuoksi oireet ovat niin moninaiset.

Ei vielä täsmäsyytä, eikä täsmälääkettä

Ennen kuin pitkäaikaisen koronan syntymekanismi saadaan selville, ei siihen voida löytää myöskään parantavaa hoitoa tai lääkettä.

Monet sairastuneista ovat olleet urheilijoita, jotka ovat rasittaneet itseään treenaamalla tai taustalla on ollut muuta kuormitusta. Myös aikaisemmilla sairauksilla on tiettävästi vaikutusta.

– Koronarokotteesta, D-vitamiinista ja liikunnasta on todettu olevan hyötyä sairastumiselta välttymisessä. Silti on myös tapauksia, joissa potilas on ollut aikaisemmin täysin terve ja tehnyt kaiken mahdollisen terveyden eteen, mutta silti sairastuu, kertoo Gärdström.

Oireet vaihtelevat hyvin paljon potilaasta riippuen.

– Yleisimpiä oireita ovat uupumus, joka ei lähde lepäämällä, rintakipu, hengitysvaikeudet, aivosumu ja rasitusväsymys. Oirekuva on laaja, ja mekin olemme hoitaneet potilaita, jotka kärsivät esimerkiksi tinnituksesta, sanoo Liira.

Hyvä uutinen on, että oireet helpottavat yleensä ajan kanssa. Potilaat saavat oireita helpottavia lääkkeitä sekä joissain tapauksissa myös kuntoutusta, esimerkiksi rentoutumisharjoitusta.

Hoitopolut ja asenteet erilaisia

Pitkäkestoiseen koronaan sairastuneiden hoito vaihtelee hyvin paljon eri alueiden välillä. Parhainta hoito on Uudellamaalla, jossa sijaitsee koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikka.

Osa potilaista on kokenut, ettei heitä oteta vakavasti.

– On tärkeää, että hoitoon hakeudutaan, ja että tautiin suhtaudutaan vakavasti. Oireet ovat potilalle täysin todellisia ja ne voivat invalisoida todella pahasti, Gärdström sanoo.

Tieto taudista lisääntyy, ja lääkäreitä koulutetaan jatkuvasti.

– Myös medialla on vaikutusta. Jos ihmiset alkavat stressata, että heillä on pitkittynyt korona, se näyttäisi pahentavan oireita, sanoo Liira.

Tuska toimeentulosta imee loputkin mehut

Halme leikkaa kurkkua kerrostalokolmiossaan. Kolmen alaikäisen lapsen perheessä talous on hänen sairastumisensa vuoksi tiukalla. Perheen äiti on lähihoitajan työstä äitiysvapaalla kolmikuisen vauvan kanssa.

Omistusasunnon vastike on kolminkertaistunut viime vuosien aikana linjasaaneerauksen vuoksi.

– Kelan mielestä meidän koko perheen pitäisi tulla toimeen puolisoni äitiyspäivärahalla. Olen joutunut taistelemaan perustoimeentulotuesta. Edellinen päätös tuesta tuli 24 soittokerran jälkeen, sanoo Halme.

Halme sairastui koronaan ensimmäisten joukossa, jolloin rokotteita ei ollut vielä saatavilla. Altistuminen tapahtui työmaalla, josta tartuntalähde pystyttiin osoittamaan.

– Pisimpään olen hakenut korvausta vakuutusyhtiöltä. Kolmen valituskierroksen jälkeen covid todettiin ammattitaudiksi, mutta korvauksia maksettiin ainoastaan 34 päivää. Nyt on uusi valitus vetämässä.

Voimaa jaksamiseen Halme saa perheestään ja toivosta, että joskus vielä parantuisi. Nyt hänelle kerrotaan lääkärissä, ettei häntä voida enempää auttaa.

Hän saa lääkitystä hermosärkyyn, korkeaan verenpaineeseen ja sykkeen alentamiseen.

– Toivoisin, että saisin talouden kuntoon niin, ettei sitä tarvitsisi miettiä, ja ei jouduttaisi asunnottomiksi. Sen jälleen toivoisin, että lääkärit alkaisivat tutkia, mitä miehestä löytyy ja mikä tämän aiheuttaa.

Katso MOT:n dokumentti pitkäkestoisesta koronasta.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.5. kello 23.00 saakka.