Lilli Nadasi (14) rakastaa tanssia.
Kokkolassa Isojärven nuorisotalossa on paljon neliöitä ja hyvin tilaa tanssille. Vilkkuvasta kaiuttimesta alkaa kuulua musiikkia ja Nadasi antaa rytmin viedä.
Nadasi käy Kokkolan nuorisotiloissa nykyään monta kertaa viikossa, mutta aina niin ei ole ollut. Siksi hän ymmärtää, miksi nuorisotalot eivät tavoita lähellekään kaikkia nuoria.
– Joillakin on varmasti samanlaisia ongelmia kuin mulla oli aikaisemmin: ei oikein haluta tai uskalleta olla muiden kanssa, tai pelätään, että joku, josta ei tykkää, tulee tänne samaan paikkaan. Vaikka sellaisia tilanteitakin on, niin täällä on onneksi näitä ohjaajia, Nadasi sanoo.
Isojärven nuopparilla on muun muassa suuri valkokangas leffahetkiä varten, pelikonsoli, pingis- ja biljardipöydät, lautapelejä sekä kuusitoista vuokrattavaa bänditilaa.
Kunnissa tarve uusille nuorisotiloille
Nuorisopalveluille on tarve, ja pohjalaiskaupungit pyrkivätkin parhaansa mukaan vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.
Myös Pohjanmaan ulkopuolella moni kunta etsii tiloja uusille nuorisotaloille tai on perustamassa niitä. Näin on muun muassa Tamperella, Joensuussa, Hattulassa ja Nokialla.
Koronan jälkeen on huomattu nuorten kaipuuta fyysiseen yhdessäoloon, ja se näkyy monissa paikoissa esimerkiksi nuorisotilojen kävijämäärän kasvuna.
Moni nuori on nuopparin vakiokävijä, vaikka joka viikko nimilistaan tulee uusiakin nimiä.
Kasper Henttonen (13) ja Miro Erkkilä (14) käyvät Isojärven nuorisotalossa usein.
– Melkeinpä joka päivä. Joskus on sitten viikkoja, etten tule ollenkaan. Jos en olisi täällä, näkisin kavereita internetissä. Talvisin mä en poistu kotoa minnekään paitsi tänne, Henttonen naurahtaa.
Samaa sanoo Miro Erkkilä.
– Jos en kävisi täällä, olisin kotona pelaamassa. En varmaan mitään muuta tekisi, Erkkilä sanoo.
Lisää: Turkulaisnuoret viihtyvät Aurajoen rannassa ja ottavat kaupunkitilaa omakseen – nuorisotilat elpyvät edelleen korona-ajan kävijäkuopasta
Nuorisotilat ovat monelle koulua helpompi tapa löytää kavereita
Isojärven nuorisotalolle kokoontuneet nuoret toivoisivat, että nuopparit olisivat myöhempään ja useampana päivänä auki.
Silloin kun nuopparille ei pääse, ollaan kavereiden kotona tai ulkona ja kauppakeskuksissa hengailemassa.
– Mä en tykkää hengailla kauppakeskuksissa. En tykkää siitä, että sinne mennään vain istumaan. Nuopparilla kuitenkin pääsee tekemään kaikkea, sanoo Kasper Henttonen.
Nuorten mielestä yksi nuorisotilojen parhaita puolia on se, että sieltä löytyy uusia kavereita.
Kai Virkkala (13) on löytänyt monta kaveria Isojärveltä ja Vingeltä.
– Esimerkiksi tapasin tämän Lillin toisella nuopparilla. Jos tänne tulee ekaa kertaa, niin varmasti täältä jonkun uuden kaverin saa, Virkkala sanoo.
Niilo Koivisto (13) on samaa mieltä.
– Kuntuosta ovesta tulee sisään, siinä on heti vastassa ohjaaja ja paljon nuoria, jotka ottaa mukaan. Monesti ihan randomitkin pyytää mua mukaan tekemään jotain, ja se on musta tosi hyvä asia, hän sanoo.
Nuorten mielestä myös sillä, että nuoriso-ohjaajat ovat mukavia, on iso vaikutus.
Isojärven ohjaajat Mari Tiainen ja Matilda Ilo ovat nuorten mielestä yksi tärkein asia siinä, että nuopparilla viihdytään.
– Täällä on ehkä maailman parhaimmat ohjaajat, täällä vaan on hyvä fiilis. Vaikka tapahtuisikin jotain, ohjaajille voi kertoa ja sitten kaikki on taas hyvin, sanoo myös Lilli Nadasi.
Kai Virkkalan mielestä hyvä ohjaaja on sellainen, joka ei herkästi suutu vaikka pitääkin rajoista kiinni. Hyvä tunnelma on tärkeää.
– Ne on ystävällisiä ja iloisia kun tänne tullaan.
Tiainen ja Ilo ovat tyytyväisiä, että nuoret näkevät sen, mihin he pyrkivätkin: kaikilla pitää olla tervetullut ja turvallinen olo.
– Yleensä keittiössä istuskellaan ja heti kun joku tulee, niin morotetaan ja kysytään päivän kuulumiset. Ihan sama, onko heillä hyvä vai huono päivä, niin me kuunnellaan, Ilo sanoo.
– Meille on sydämenasia, että jokainen kokee, että saa tulla tänne sellaisena kuin on – on sitten mikä tahansa sukupuoli-identiteetti tai seksuaalinen suuntautuminen, ihan mitä vaan, Tiainen toteaa.
Seinäjoki panostaa ohjaajien määrään
Seinäjoen kaupungin nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki kertoo, että viime vuosi oli kaupungin nuorisopalveluille ennätyksellinen kävijämäärällä mitattuna.
Koronavirusta edeltävinä vuosina nuorisotiloissa kävi noin 25 000 kävijää vuodessa. Viime vuonna kävijöitä oli jo yli 38 000 henkilöä.
Tilojen määrä on pysynyt ennallaan.
– Olemme panostaneet ohjaajien määrään, jotta yhdessäolo on turvallista ja paikalla on riittävästi aikuisia, Hautamäki kertoo.
Kaupungin kasvaessa myös lasten ja nuorten määrä kasvaa. Lisäksi nuorilla on patoutunutta tarvetta nähdä kavereita ja viettää aikaa yhdessä koronaviruksen aiheuttaman tauon jälkeen.
– Nuorista on entistä tärkeämpää tavata kavereita vapaamuotoisesti. Välttämättä ei tarvitse olla kummoista ohjelmaa, kunhan on mukava turvallinen tila, monenlaista tekemistä ja hyvät ohjaajat paikalla. Se tuntuu olevan nyt tarve, Hautamäki kertoo.
Vaasassa nuorisotilojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina muutamia prosentteja, kertoo kaupungin nuorisotoimenjohtaja Mika Pietilä.
– Meillä on tällä hetkellä tiloissa vuositasolla 20 000 käyntikertaa eli niille on käyttöä ja tarvetta.
Palvelun aiheuttamia katvealueita pyritään ehkäisemään hankkimalla nuorisopalveluiden käyttöön matkailuauto.
Tilat koulujen yhteyteen
Seinäjoen nuorisotiloissa on nyt katvetta Kasperin ja Kärjen sekä Alakylän ja Joupin kaupunginosissa.
Tällä hetkellä kaupunki järjestää Kasperin Toimintojen talolla nuorisotilatoimintaa pienessä tilassa vastatakseen kysyntään.
Seinäjoki hakee kasvaneelle nuorisotilojen tarpeelle ratkaisuja, mutta uuden tilan saamisessa menee vielä joitakin vuosia.
Nuorisopalvelut on mukana alkavassa Lintuviidan koulun peruskorjaushankkeessa. Se kaavailee nuorisotilaa koulun tai viereisten kiinteistöjen tiloihin
– Siellä on aikamoinen asukaskeskittymä, joka tarvitsee nuorisotiloja, Pekka Hautamäki sanoo.
Nuorisotilan rakentamisesta koulun yhteyteen on saatu hyviä kokemuksia Pajuluoman koulussa. Nuorisotilojen kävijät ovat pystyneet hyödyntämään muun muassa koulun liikuntatiloja.
Toistaiseksi kaikki halukkaat ovat mahtuneet sankasta osanotosta huolimatta nuorisotiloihin, mutta jos meno käy neliöiden puolesta hankalaksi, vuoroja pitää porrastaa.
Tähän asti ruuhkaiset illat ovat tuoneet nuorisotiloille positiivista meininkiä.
– Vielä on pärjätty. Se on enemmän haaste kuin ongelma, Hautamäki sanoo.
Kokkolassakin olisi tarve uudelle nuorisotilalle
Myös Kokkolassa suunnitellaan nuorisotilojen verkoston kehittämistä.
Kokkolan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Pia Fraktman kertoo, että kaupungin tekemässä nuoristotilaverkoston selvityksessä todettiin, että kaupunkiin pitäisi saada yksi nuorisotila lisää.
Vaihtoehtoina on sijoittaa nuorisotila joko Piispanmäen tai Halkokarin koulun yhteyteen. Tilan toteutumiseen mennee vielä vuosia.
– Nuorisovaltuuston lausunnon mukaan se tulisi Halkokarille, mutta nämä molemmat vaihtoehdot ovat valmistelussa. Piispanmäen koulu näyttäisi valmistuvan ensimmäisenä, joten meidän pitää ensin tehdä ratkaisu sen kohdalta, Fraktman sanoo.
Halkokarilla oli nuorisotila aikaisemmin, mutta se suljettiin, kun nuorisotilan henkilöstöresurssit haluttiin vapauttaa toiseen käyttöön nuorisopalveluiden sisällä.
– Kun kehitämme nuorisotyön eri muotoja, olemme ottaneet resursseja muusta toiminnastamme. Se on käytännössä tarkoittanut yhden tilan sulkemista, ja se osui Halkokarille.
Nuorisotilan sijoittaminen keskustaan on myös yksi vaihtoehto.
– Selvityksessä kävi ilmi selkeä toive, että nuoret haluaisivat nuorisotilan keskustaan. Usein heidän toiveenaan on, että se sijoittuisi kauppakeskuksen yhteyteen.
Toiminnan kasvattamista rajoittavat henkilöstöresurssit. Yhdessä nuorisotilassa on kaksi työntekijää.
– Jos laajentaisimme toimintaa kauppakeskukseen, emmekä saisi lisäresurssia, joku tila pitäisi jälleen sulkea, Fraktman sanoo.
Kävijämäärät ovat olleet kasvussa erityisesti Nuorisokeskus Vingessä.
– Kaksi ohjaajaa ei välttämättä enää riitä. Tarvitsemme lisää henkilökuntaa sinne. Perjantai- ja lauantai-illat ovat olleet kävijämäärillä mitattuina hyvin suosittuja.
Koronan jälkeen on ollut kysyntää.
– Tarve fyysiselle yhdessäololle on selkeästi lisääntynyt, ja nuoret haluavat tulla kohdatuiksi aikuisten kanssa, Fraktman sanoo.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 18. huhtikuuta kello 23 asti.