Vaalimatematiikka on äärimmäisen mielenkiintoista. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistopuolueet saivat Satakunnassa 35,2 prosentin kannatuksella neljä kansanedustajaa eli puolet paikoista. Sunnuntain eduskuntavaaleissa 32,9 prosenttia pudotti paikkamäärän kahteen.
2,3 prosenttiyksikön muutos SDP:n ja vasemmistoliiton yhteiskannatuksessa tuotti siis vasemmistolle Satakunnassa jättitappion. Jos vuonna 2019 puolueet saivat selvästi ääniosuuttaan enemmän paikkoja, tällä kertaa paikkamäärä jää ääniosuutta pienemmäksi. Satakunta ei ole koskaan ennen ollut eduskuntavaalien paikkamäärissä mitattuna näin oikealla.
Kyse on pienen vaalipiirin paikkajaon ominaisuudesta. Pienet kannatusmuutokset voivat johtaa isoihin paikkamäärien muutoksiin.
Perussuomalaiset nostivat kannatustaan vain 2,5 prosenttiyksiköllä, mutta saivat 50 % enemmän paikkoja kuin edellisellä kerralla – siis kolme kahden asemesta. Kokoomuksen 2,9 prosenttiyksikön nousu toi 100 prosentin kasvun paikkamäärässä.
Tulos ennakoidun rajoissa
Satakunnan vaalitulos oli varsin pitkälti Ylen ennakoiman mukainen. Satakunnan Kansan taannoisen mielipidetiedustelun korjauskertoimet osoittautuivat vääriksi: perussuomalaiset eivät keränneet yli 30 prosenttia äänistä, SDP ei kärsinyt prosenteissa kovinkaan isoa tappiota mutta menetti kolmannen paikan, kokoomus onnistui nostamaan kannatustaan ja vasemmistoliitto menetti ratkaisevan määrän ääniä.
Vasemmistoliiton ainoan paikan menetys on puolueelle raskas tappio. Puolueella ja sen edeltäjällä SKDL:llä on ollut kansanedustaja Satakunnan ja sitä edeltäneen Turun pohjoisen vaalipiirin alueelta koko sodanjälkeisen ajan.
Nyt paikka jäi 289 äänen päähän. Punavihreä Raisa Ranta ei pystynyt korvaamaan teollisuustaustaista Jari Myllykoskea.
Ääniharavat tuttuja nimiä
Odotusten mukaisesti eduskunnassa jatkavat kovilla äänimäärillä Krista Kiuru (sd.), Matias Marttinen (kok.) ja Eeva Kalli (kesk.).
Perussuomalaisten nousu kolmeen paikkaan tarkoittaa sitä, että Suomeen europarlamentista palaava vaalien äänikuningatar Laura Huhtasaari ei syrjäyttänyt kumpaakaan istuvaa kansanedustajaa, Petri Hurua eikä Jari Koskelaa.
Kaunistola näytti parjaajilleen
Kokoomuksen Matias Marttinen veti perässään eduskuntaan Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Mari Kaunistolan. Porin kokoomuspiireissä Kaunistola on saanut puukkoa selkään ja hänen vähättelynsä on näkynyt myös lehtien palstoilla.
Kaunistolan kansansuosio oli suurempi kuin moni jäsenkirjakokoomuslainen ymmärsi. Tämä vahvistanee hänen asemaansa myös Porin kunnallispolitiikassa. Porin kokoomukselle oli joka tapauksessa tärkeää saada jälleen kansanedustaja läpi karhukaupungista.
Raumalaiset demarit ylittivät vastukset ja saivat keskitettyä riittävästi ääniä oman kaupungin pojalle Juha Viitalalle. Rauman demariedustus Arkadianmäellä on ollut katkeamaton 1960-luvun alusta saakka.
Viitala pudotti kankaanpääläisen Heidi Viljasen niukkaakin niukemmin. Viljanen olisi tarvinnut alle sata ääntä uusiakseen paikkansa eduskunnassa.
Porista taas eniten edustajia
Rauma ympäristökuntineen pysyi yhä demarien vahvana tukiseutuna. Muualla Satakunnassa perussuomalaiset oli ykkönen lukuunottamatta keskustan vihoviimeistä linnaketta, Säkylää. Erityisesti Pohjois-Satakunta on nyt perussuomalaisista perussuomalaisinta aluetta.
Kaupunkiseutujen välinen paikkajako muuttui näissä vaaleissa aiempaa enemmän asukasmääriä vastaavaksi. Porista on jatkossa kolme kansanedustajaa (aiemmin kaksi), Raumalta kaksi (aiemminkin 2) ja Kankaanpäästä yksi (aiemmin kaksi). Eurasta on yhä yksi kansanedustaja, ja Merikarvia sai sodanjälkeisen ajan ensimmäisen kansanedustajansa – Porista muuttaneesta Laura Huhtasaaresta.
Huittinen jäi edelleen ilman kansanedustajaa kuten aina vuoden 1991 jälkeen.
Kaksi suurinta vuorottelevat
Kamppailu suurimman puolueen asemasta päättyi siis tällä kertaa perussuomalaisten voittoon SDP:stä. Puolue uusi vuoden 2015 voittonsa.
Spekuloida voi sillä, olisiko maakuntajohtajaksi siirtyneen Kristiina Salosen (sd.) pysyminen politiikassa voinut muuttaa tulosta Satakunnassa.
SDP:lle Satakunta pysyy edelleen vahvana tukialueena, mutta tällä kertaa Satakunta ei ole Suomen sosiaalidemokraattisin vaalipiiri, kuten pitkään aiemmin. Pirkanmaa nousi ohitse Sanna Marinin suosion ansiosta. Raumalla demarien kannatus on edelleen Suomen kovimpia.
Perussuomalaisille Satakunta on myös lähes ykkösmaakunta. Vain Lapin vaalipiiri on vahvempi.
Pienillä mahdoton tehtävä
Vielä yhden huomion Satakunnan vaalituloksesta voi tehdä: Pienpuolueiden asema on hyvin lohduton.
Kristillisdemokraatit keräsivät perinteisen 3,2 prosentin kannatuksen – se oli työvoitto, ja puolueen ehdokkailla ei ollut suuria odotuksia mahdollisuuksistaan. Vihreät sen sijaan menettivät yli puolet kannatuksestaan ja romahtivat vuoden 2015 kannatuslukemiin, 2,7 prosenttiin.
Jossitella voi, että vaaliliitto vihreiden ja vasemmistoliiton välillä olisi toteutuneilla prosenteilla saanut Satakunnasta eduskuntaan yhden paikan – ja kokoomus olisi samalla menettänyt yhden paikan.
Liike Nyt puolestaan onnistui saamaan Satakunnassa Christa Lahdon vetämänä 1,7 prosenttia ja Vapauden liitto 1,2 prosenttia. Ainakin Liike Nytin tulos heikensi hieman perussuomalaisten tulosta. Ilman Porin perussuomalaisten taannoista hajoamista palloiluhallikiistassa perussuomalaisten vaalivoitto Satakunnassa olisi ollut toteutunuttakin makeampi.
Kommentoi artikkelia tai vaalitulosta Yle Tunnuksella 5.4. klo 23 saakka.
4.4. korjattu SDP:n ja vasemmistoliiton kannatuksen muutos. Laskua oli 2,3, ei 2,1 prosenttiyksikköä.
Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta
Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta