Nuorten kouluunlähtemisvaikeudet ja koulupoissaolot ovat lisääntyneet viimeisten parin vuoden aikana Kouvolassa. Muutos ajoittuu koronavuosille, mutta juuri koronan vaikutusta asiaan on Kouvolan kasvun tuen päällikkö Johanna Lindstedtin mukaan vaikea todentaa.
– Korona-aika on mahdollisesti vaikuttanut siihen, että koulutyöhön motivoitumattomat jäävät helpommin kotiin, Lindstedt kertoo.
Koronan aikana Kouvolan kouluissa huolestuttiin noin 150 oppilaan poissaoloista. Nyt määrä on jo 250.
Oppilaat ilmoittavat tavallisimmiksi syiksi poissaoloilleen fyysisten sairaudenoireiden lisäksi esimerkiksi vaikeuden herätä aamulla, tiettyyn oppiaineeseen liittyvät haasteet ja ahdistuneisuuden. Lindstedt arvelee, että ilmoitettujen syiden taustalla voi olla arjen hallintaan liittyviä hankaluuksia.
– Vuorovaikutuksen vähyys ja sosiaalisten tilanteiden erilaisuus korona-aikana ovat lisänneet esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa, mikä voi olla yhtenä syynä poissaoloihin.
Kotkassa piikkiä poissaolotilastoissa ei tunnisteta.
Avainasemassa varhainen puuttuminen
Kotkan yleisopetuksen suunnittelija Reijo Oksala huomauttaa, että huolestuttavaa luvattomissa poissaoloissa on niiden kasaantuminen tietyille oppilaille.
– Oleellista on varhainen ja välitön puuttuminen lintsaamiseen sekä toimiva yhteistyö koulun, kodin, muiden tahojen ja aina myös oppilaan kanssa, Oksala sanoo.
Yhteinen malli poissaoloihin puuttumiseen onkin jo käytössä sekä Kotkassa että Kouvolassa.
Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy käynnisti yhdessä Kouvolan kaupungin ja perhekeskuksen kanssa viime syksynä vertaistukiryhmän vanhemmille, joiden nuorilla on koulupoissaoloja tai kouluunlähtemisen vaikeuksia. Kakspy ry:n perhe- ja läheistyöntekijä Tiina Saavalaisen mukaan vanhemmat ovat kokeneet juuri vertaistuen tärkeäksi:
– Vanhemmat pääsevät jakamaan tunteitaan tilanteessa ja kokemuksiaan toimiviksi tai toimimattomiksi osoittautuneista selviytymiskeinoista. Vanhemmat myös tutustuvat toisiinsa ja voivat saada tukea toisiltaan ryhmän päättymisen jälkeenkin. Yksin ei tarvitse asian kanssa jäädä, Saavalainen painottaa.
Saavalaisen mukaan toiveissa on ollut samanlaisen ryhmän saaminen myös Kotkaan.
Lisääntyneitä koulupoissaoloja on ryhdytty ratkomaan eri puolilla Suomea eri keinoin. Hollolan Salpakankaan koulussa tilannetta koetetaan korjata Veturi -nimisellä tukiryhmällä. Video on julkaistu joulukuussa 2022.
Ei pelkkä väistämätön vaihe
Koulunkäyntivaikeudet olisi helppo kuitata ikävaiheeseen liittyvänä oireiluna. Tämä on kuitenkin kaikkien ammattilaisten mielestä harhaanjohtavaa ja vähättelevää.
– Joitain yksittäisiä tempauksia lukuun ottamatta lintsaaminen liittyy usein muihin vaikeuksiin, joista selviämiseen tarvitaan aikuisten tukea, linjaa Oksala.
Saavalainen komppaa:
– Haasteet ovat usein monisyisiä ja kertyneet pitkän ajan kuluessa, eikä tilanteen korjaamiseen ole olemassa helppoa kikkakolmosta. Kakspy ry:llä toivoisimme että jokaisella lapsella ja nuorella olisi koulussa sellainen henkilö, johon voi luottaa ja joka on aidosti kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan.
Nuorten luvattomista poissaoloista tiedetään vähän ja suhtautuminen niihin on kirjavaa. Nuoret kokevat, että heitä autetaan väärällä tavalla ja liian myöhään. A-studio käsitteli aihetta helmikuussa 2021.
Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki kotka@yle.fi.